Mamkin opiskelijat viihtyivät SELL-kisoissa

ELL Student Games -kisat järjestettiin Tampereella 13.-15.5.2016. SELL-kisa on kansainvälinen opiskelijoiden urheilutapahtuma, jonka Suomi, Viro, Latvia ja Liettua järjestävät vuorovuosin. Kisoihin matkaa opiskelijoita ympäri maailman ja tänäkin vuonna kilpailijoita oli mm. Kiinasta ja Nepalista saakka.

SELL-kisojen säännöissä muutamia lajeja, kuten yleisurheilua, koskee järjestämisvelvollisuus, mutta mukaan voidaan lisäksi valita vuodesta ja järjestäjästä riippuen lajeja myös sääntöjen ulkopuolelta. Tämän vuoden kisoihin lajeiksi olivat päätyneet esimerkiksi frisbeegolf sekä freestyle-tanssi.

sell1

Mamkista SELL-kisoihin lähti yhteensä 10 opiskelijaa: Eetu Lähteenmäki, Aaro Möller, Victor Griseri, Juuso Riittinen, Jonna Kuutsuo, Artem Koptyaev, Mikko Koivisto, Samir Ataei, Kia Pakarinen ja Hong Thai Nguyen. Opiskelijamme kilpailivat frisbeegolfissa, sulkapallossa, juoksussa sekä lentopallossa. Mamk tuki opiskelijoiden kisamatkaa maksamalla heidän osallistumismaksunsa.

Kisat osoittautuivat luultua kovatasoisemmiksi ja useista maista oli matkaan lähetetty korkeakoulujen omia urheilujoukkueita. Kia kertoi, että kiinalaisille sulkapallo on samanarvoinen laji kuin jääkiekko suomalaisille, joten yleensä pisteiden saanti heiltä on jo ainakin itselleni kova henkilökohtainen saavutus.” Mitalisijat jäivät tällä kertaa saavuttamatta, mutta arvokasta kisakokemusta karttui sitäkin enemmän.

sell2

Mamkin opiskelijat kehuivat erityisesti rentoa, yhteisöllistä ja kansainvälistä tunnelmaa kisoissa. Jonna tiivisti vielä kisojen jälkeen, että ”ilmapiiri kisoissa oli hyvä ja kannustava.” Kisojen järjestelyt sujuivat pääsääntöisesti hyvin: ruokaa sai useita kertoja päivässä, kuljetus majoituksen ja kisapaikkojen välillä oli järjestetty hyvin ja aikataulut eri lajeissa pitivät paikkansa.

Kilpailun ohella ehdittiin tutustumaan porukassa Tampereen kaupunkiin ja ravintoloihin sekä seuraamaan muiden kilpailijoiden suorituksia ja pelaamaan rennolla mielellä muitakin lajeja. Kaiken kaikkiaan kisamatkasta jäi opiskelijoille hyvät fiilikset ja erityisesti opiskelijat oppivat tuntemaan toisensa paremmin.
Joka tapauksessa kisat oli oikein mukavat. Pääsi tutustuu entistä paremmin omaan joukkueeseen, kun keskenään ei kaikki toisiamme tunnettu kauheen hyvin”, kertoi Eetu.

sell3

Opiskelijoiden kisavuosi jatkuu Suomessa vielä monissa lajeissa OSM-kisojen muodossa. Näistä lisätietoja löydät sivuilta www.oll.fi. SELL Student Gamesien tulokset löydät osoitteestawww.tut.fi/sell2016/ ja tunnelmia kuvien muodossa Instagramista #sellgames2016.

sell4

 

”Reisen mit freundin”

Kaksi kuukautta täynnä opiskelijaelämää Karlsruhessa. Pikku hiljaa alkaa savolaisen suuhunkin tarttumaan Deutsch ja sitä mukaa elämä helpottuu koko ajan.

Hyvää Karlsruhessa on ehdottomasti tähän saakka ollut sää. Useina päivinä on jo päästy parinkymmenen asteen tuntumaan ja vaikka välillä on otettukin takapakkia, ei ilmastossa ole valittamista. Hyvän sään aikaan on mukavaa lukujärjestyksen salliessa lähteä tutustumaan lähialueen kaupunkeihin.

Karlsruhe on aivan päärautatieväylien tuntumassa joten täältä on junalla helppoa matkustaa minne tahansa. Parempi vaihtoehto opiskelijan kukkarolle on kuitenkin paikalliset bussiyhtiöt, joilta matkan saa monesti puoleen hintaan tai halvemmalla junalippuihin verrattuna.

Ensin Stuttgartiin

Ensimmäinen oma matkani Karlsruhesta oli kahden päivän matka Stutgarttiin, Baden-Würtenbergin pääkaupunkiin. Bussiliput edestakaisin Karlsruhesta maksoivat vain 10 €. Meksikolaisten ystävieni kanssa yövyimme paikallisessa hostellissa, joka maksoi vain noin 25 € yöltä. Lisäksi hostellilta kaupungin keskustaan pääseminen oli erittäin helppoa. Ostimme heti Stuttgarttiin saavuttuamme ryhmälipun paikallista julkista liikennettä varten. Vuorokauden voimassa olevan viiden hengen hinta oli 11.80 €.

Stuttgartissa näkemisen arvoista ehdottomasti olivat Mercedes-Benz– sekä Porsche-museot. Kaupungin keskustassa lisäksi on paljon erilaista nähtävää ja kauppoja.

stuttgart

 Sitten Kölniin

Seuraava matkani oli neljän päivän pääsiäismatka Kölniin. Kaupunki itsessään ei ole niin lähellä kuin Stuttgart, mutta mikäli kaikki sujuu mutkitta, pitäisi sinne päästä bussilla muutamassa tunnissa. Bussiliput Karlsruhesta Kölniin ja takaisin maksavat noin 50 €, joka ei sinänsä ole kallista verrattuna nopean ICE-junan hintaan, joka on Frankfurtista Karlsruheen jo 40 € ja matka on alle puolet siitä mitä Kölniin on.

Omassa tapauksessani matkustaminen ei alkanut kovin mallikkaasti, vaan bussi oli jo lähtiessään reilusti myöhässä ja lopulta olimme Kölnissä miltei kolme tuntia aikataulua jäljessä. Tätä enemmän kuitenkin murheita aiheutti saapumisajankohta ja tyhjä vatsa. Sunnuntai-iltana yhdeksän aikaan ei nimittäin Saksassa ole kovin helppo löytää ruokapaikkoja, joten tyydyimme käyttämään ison pikaruokaketjun palveluita.

kölngroup

Köln itsessään on miellyttävä kaupunki. Kaikki näkemisen arvoinen on kävelymatkan päässä, mutta Strassebahnin, eli paikallisen raitiovaunun käyttäminen suhteellisen edullista ja helppoa. Vaikka kyllä siitä pään vaivaa meidän monikansalliselle porukallemme olikin. Kaupungin keskustassa ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa Kölner Dom, eli Kölnin tuomiokirkko. Valtavan kirkon kaksi 157 metrin korkeuteen kohoavaa tornia ovat näkyvillä melkein joka puolelta kaupunkia ja sen sijainti päärautatieaseman vieressä tekee siitä helpon vierailukohteen.

Kaupungissa sijaitsee myös suklaamuseo, jossa kaikkien suklaasta pitävien kannattaa käydä ihailemassa suklaan valmistamisen historiaa. Museossa myös valmistetaan suklaata sekä siellä on hieno kahvila josta saa monen sortin erilaisia suklaa herkkuja. Unohtamatta tietenkään matkamuistomyymälää josta muistoksi saa hankittua miltei mitä tahansa, suklaasta valmistettuna tietenkin.

WP_20160327_15_33_10_Pro

 Seuraavaksi Baden-Baden ja Ranska

Jatkossa suuntaan reissaamiseni ainakin kohti Baden – Badenia, joka on kuuluisa kylpyläkaupunki. Sinne Karlsruhesta pääsee edullisella paikallisjunalla noin puolessa tunnissa. Aion myös matkustaa lähimpään naapurivaltioon, eli Ranskaan ranskalaisista kaupungeista Karlsruhen lähellä sijaitsee myös Strasbourg, joka Brysselin ohella tunnetaan Euroopan toisena pääkaupunkina ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päämajana.

Istuminen tappaa? Yhteisöpedagogit ottivat selvää.

Kevään viimeisiä kouluviikkoja viedään ja koulutehtävät kasautuvat hartioille. Meneillään on osallisuus ja vaikuttaminen –opintojakso, jonka toteutuksessa meidän tehtävänämme on vaikuttaa johonkin.

Pomputamme itseämme luokassamme olevien jumppapallojen päällä, jotka ovat saapuneet uutuutena kahteen pääluokkaamme. Mihin haluaisimmekaan vaikuttaa..?  Vastaushan oli suoraan allamme! Jumppapallot, vaihtoehto koville penkeille. Jalostimme ideaa: opiskelijoiden hyvinvointi oppitunnin aikana. Ja eikun hommiin!

Tutkimustietoa istumisen vaikutuksista

Tutustuimme aihettamme koskevaan lähdekirjallisuuteen ja internetin tarjontaan. Se avasi näkökulmiamme ja tarjosi karua, mutta mielenkiintoista faktaa.

Liiallinen istuminen ei vain vahingoita ihmiskehoamme monialaisesti, vaan on suora linkki opiskelutulosten heikkenemiseen.Tutkimusten mukaan kahdeksan tunnin istuttu työpäivä nostaa kuolemanriskiä 15 prosenttia vähemmän istuviin verrattuna. Nykyisten suositusten mukaan tulisi välttää yli seitsemän tunnin yhtäjaksoista istumista.  Joko alkoi takapuolta puuduttamaan?

Hyvinvointikysely Mamkin opiskelijoille

Päätimme tehdä projektimme tueksi pienen hyvinvointikyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää opiskelijoidemme ajatuksia ja tietoja heidän hyvinvointiinsa liittyen. Haastattelimme 50 eri opiskelijaa, neljältä eri alalta. Vedimme kevyen taukojumpan ennen kyselylomakkeen täyttöä esimerkkinä istumisen tauottamisen keinoista. Positiivista tuloksista: ne vastasivat odotuksiamme. Negatiivista: ne vastasivat odotuksiamme.

Tulosten pääkohdat

  • Suurin osa vastanneista kärsii niska- ja hartiakivuista sekä väsymyksestä koulupäivän aikana.
  • Suurin osa vastanneista voisi kuvitella tekevänsä esimerkkimme kaltaisia taukojumppia koulupäivän aikana.
  • Suurin osa vastanneista viettäisi oppituntia mieluummin esimerkiksi jumppapallon päällä kuin kovalla penkillä.
  • Suurin osa vastanneista on kiinnostunut koulupäivän aikaisen hyvinvointinsa kehittämisestä.

Tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät arkipäivästään lähes 80 prosenttia istuen, seisten tai maaten. Kyselymme lopuksi vastaajien tuli arvioida oma päivittäinen istuminen sekä liikkuminen tunneissa. Tulosten mukaan

  • keskimääräinen liikkumisen määrä päivän aikana oli 1,85 tuntia
  • keskimääräinen istumisen määrä päivän aikana oli 7,21 tuntia

Täten istumisen osuus päivästä on 80% ja liikkumisen 20%.

Tavoitteeksi maamme paras?

Tuloksistamme on helppo päätellä, että opiskelijoiden hyvinvoinnissa olisi vieläkin parantamisen varaa, vaikka paljon on tehtykin. Voisimme olla maamme paras myös tässä asiassa.

Istumisen tauottaminen tai vaihtoehtoisen istumisen mahdollistaminen on pieni työ siihen nähden, miten iso vaikutus sillä voi olla. Varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa passiivisuuden vähentämiseen ollaan jo puututtu, mutta ongelma on todellinen myös ylemmillä koulutusasteilla.

Paremmat oppimistulokset, parempi ilmapiiri sekä parempi hyvinvointi – miksipä ei!?

Voimia kevään kiireisiin!

Iira, Laura ja Elisa

istuminen-tappaa-2

Millainen on käyttäjäystävällinen nettisivu mobiilissa?

Kevään aikana on avoimen AMK:n porukka yhdessä Xamkin (Mamk + Kyamk)viestintäpalvelujen kanssa pohtinut netin mobiilikäytön ulottuvuuksia. Xamkin uudet nettisivut aukaistaan kesällä, joten elementtien pitää olla valmiina tuotapikaa. Nykyisin nettisivuvierailuista jo suurin osa tehdään mobiililaitteen kautta, joko puhelimella tai tabletilla. On tarkkaan mietittävä, miten pienellä näytöllä operoitaessa saadaan tarvittavat asiat esille selkeästi ja yksinkertaisesti, unohtamatta visuaalisesti miellyttävää ilmettä. Mitkä ovat asiakkaan kannalta oleellisimmat sisällöt? Paljonko yksittäisiä sivuja tarvitaan? Millainen on yksittäisen laatikon sivupohja, sisältääkö se kuvia, tekstiä tai videon?

image2

Uusissa sivuissa on uudenlainen logiikka. Sivuston selailun tukirankana ei ole enää hierarkkinen navigointivalikko, vaan sivuilla liikutaan ”laatikoiden” välillä, yksittäisten laatikoiden muodostaessa aina yhden asian. Nettisivut suunnitellaan mahdollisimman pitkälle selain- ja päätelaiteriippumattomaksi. Se tarkoittaa, että sivut skaalautuvat automaattisesti käyttäjän päätelaitteen mukaan, ja että esimerkiksi mobiilikäyttöä hankaloittavia ohjelmia (mm. Flash) ei käytetä.

Mitä toiminnallisuuksia mobiilikäyttäjä tarvitsee?

Avoimen AMK:n osalta ollaan erityiskysymysten äärellä: miten kymmenistä koulutuksista koostuva koulutustarjonta (eli nk. koulutuskalenteri) on ”järkevintä” esittää pienellä näytöllä? Pitäisikö koulutukset jaotella aihepiireihin? Se olisi visuaalisesti kiva. Ongelmaksi muodostuu, että pelkästään terveysalan koulutustarjontaa on paljon, puhelimen pienellä näytöllä alaspäin vieritettävää olisi pitkän matkaa. Vaadittaisiin siis hakutoiminto tietyin hakukriteerein, mutta se on hankala etenkin puhelinkäytössä – pieni alasvetovalikkonuoli, mutta iso etusormi!

Millaista tekstiä uudelle sivustolle?

Mahdollisimman vähän, yksinkertaistettua ja tiivistä! Virallisen ja kankean kuuloisen tekstin ja termien sijaan halutaan kirjoittaa asiallista, mutta rentoa tarinaa. Esimerkiksi sen sijaan, että laatikon otsikossa kysyttäisiin Oletko kiinnostunut täydennyskoulutuksesta? voidaan kysyäkin, että Aiotko tehdä samoja hommia loppuikäsi? Kuulostaa jo paremmalta!

Mitä haluamme ylipäätään kertoa avoimen AMK:n osiossa? Opintotarjontamme on tietenkin pääasia, mutta mitä muuta? Ajankohtaisia asioita? Opiskelijoiden tarinoita? Tietoa opiskelusta avoimessa AMK:ssa? Entä upotetaanko Facebook sivupohjaan? Tarvitaanko chat-palvelua?…

Kuvat

Kuvat ovat aina tärkeitä kaikenlaisissa markkinoinnissa, mutta myös nettisivuilla niitä tarvitaan. Ihmisiä esittävät kuvat ovat aina hyviä, jos niissä ei patsastella. Ihminen kun on kiinnostunut siitä, miltä toinen ihminen näyttää. Muussa kuin koulutusmarkkinoinnissa on huomattu, että pörröiset eläimet, lähinnä kissat ja koirat, vetoavat ihmisiin. Muistanette Osuuspankin kultaisen noutajan pennun?

Millainen sitten on hyvä kuva? Enää ei ole niin tärkeää, että kuva on aina viimeiseen asti huolellisesti mietitty, kohde aseteltu, sopivasti zoomattu ja valaistu. Joskus käsivaralla otettu ”huitaisu” voi olla ihan yhtä hyvä ja tilanteeseen sopiva.

Mamk käyttää paljon kuvia, osa niistä valitaan kansainvälisestä kuvapankista, osa on ammattivalokuvaajan Mamkissa ottamia ja myös opiskelijoiden tai henkilökunnan itse ottamia kuvia käytetään. Kaikille kuville täytyy olla käyttölupa.

Hyvää kannattaa odottaa! Näillä näkymin kesäkuussa 2016 nettisivumme ovat entistä ystävällisemmät 🙂

~ María del Mar Márquez, avoimen AMK:n suunnittelija ~

 

 

 

 

 

Mamkin talotekniikan projektitoimistossa tehdään työtä alueen yrityksille

Alla oleva artikkeli on julkaistu Toolilainen-lehden numerossa 1/2016.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kahden syksyn ajan toiminut talotekniikan projektitoimisto, jossa työskentelevät kolmannen vuoden talotekniikan opiskelijat. Opiskelijat työskentelevät alueella toimivien yritysten projekteissa suorittaen samalla opintojaan.

Talotekniikan projektitoimiston suunnittelu alkoi vuoden 2014 alussa. Toiminnalle asetettiin tavoitteeksi tuottaa hyötyä alueen yrityksille, saada aikaan opiskelijoille ainutlaatuista osaamista ja toimivia työelämäverkostoja, kehittää tiimiopettajuutta ja tuottaa tki-opintopisteitä. Suunnittelussa oli mukana kaksi talotekniikan lehtoria sekä matematiikan lehtori. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda toimintamalli, joka on mahdollisimman lähellä oikeaa työelämää.

Suunnittelu lähti liikkeelle siitä, että päätettiin, mitkä opinnot opiskelijat suorittavat kokonaisuudessa. Ensimmäisessä kokeilussa opiskelijat suorittivat työelämäprojektien kautta 11 op, joihin sisältyi Projektiosaamisen, Talous- ja tilastomatematiikan sekä ammattietiikan opintojaksot. Toisena toimintavuotena kokonaisuutta laajennettiin 16 opintopisteeseen ja mukaan otettiin Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso. Koska kokonaisuuden haluttiin vastaavan mahdollisimman hyvin todellista työelämää, tuli toiminnalle löytää myös toimistomaiset tilat, joissa oli mahdollista työskennellä reilu 40 opiskelijaa yli kymmenessä projektiryhmässä. Sopivat tilat löytyivät Mamkin kampukselta ja ne varusteltiin toimintaan soveltuviksi.

Projektityöskentelyä avotoimistossa, jossa tunnelma on tiivis, jos kaikki ovat toimistolla, eivätkä kentällä suorittamassa mittauksia.

Ensimmäisenä vuotena toiminnassa oli mukana 42 ja toisena vuotena 33 opiskelijaa. Opiskelijoista muodostettiin kolmen hengen projektiryhmiä. Yritysten edustajat kävivät esittelemässä projektiensa aiheet ja jokainen opiskelija haki häntä eniten kiinnostavaan projektiin. Hakijat haastateltiin ja haastatteluiden pohjalta muodostetiin projektiryhmät. Projekti aloitettiin kirjallisuusselvityksen tekemisellä. Tämän jälkeen ryhmät tekivät projektisuunnitelman, jonka pohjalta lähtivät toteuttamaan projektiaan. Projektiryhmät työskentelivät projekteissaan koko syyslukukauden ajan kolmena päivänä viikossa. Projektin tulokset ja johtopäätökset kasattiin projektiraporttiin ja lisäksi tulokset esiteltiin erillisessä seminaarissa.

 

Opiskelijat hallintotehtävien kimpussa.

Toisessa toteutuksessa, jossa oli mukana myös Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso, opiskelijat toimivat lisäksi erilaisissa organisaation hallintotehtävissä projektin toteutuksen lisäksi. Näitä olivat muun muassa henkilöstö- ja taloushallintoon, kehittämiseen, projektijohtamiseen sekä markkinointiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Matematiikan opetus pyrittiin yhdistämään projektien toteutukseen ja se onnistuikin hyvin projekteissa, joissa käsiteltiin suurta määrää mittaustuloksia tai laskettiin takaisinmaksuaikoja tai tarkasteltiin investointien kannattavuutta. Matematiikassa pidettiin myös ns. perinteisiä tunteja.

Talotekniikan projektitoimistossa on ollut mukana useita alalla toimivia eteläsavolaisia yrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Mukana on ollut esimerkiksi urakoitsijoita, isännöitsijätoimistoja, laitevalmistajia sekä kuntien kiinteistöistä vastaavia tahoja. Projektien aiheet ovat liittyneet mm. sisäilmasto-olosuhteiden selvittämiseen taloyhtiöissä sekä julkisissa rakennuksissa, energiatehokkaiden LVI-ratkaisujen kartoittamiseen, laboratorioympäristöjen kehittämiseen, tuotteiden takaisinmaksuaikojen laskemiseen sekä esimerkiksi kotimaan ja ulkomaan markkinaselvityksiin.

Ilmanvaihdon mittaukset käynnissä.

Toiminnasta saatu palaute on kannustanut jatkamaan ja kehittämään toimintaa edelleen. Opiskelijat ovat kuvanneet toimintaa mielekkääksi, koska pääsevät tekemään asioita käytännössä ja osittain oman aikataulun mukaisesti. Erityisen motivoivaksi koetaan se, että projektit tulevat suoraan työelämästä ja niiden tuloksista on oikeasti yrityksille hyötyä. Mukana olevat yritykset taas kokevat, että opiskelijoiden tekemä työ on tärkeää ja yritykset ovat saaneet projektien tuotoksena käyttökelpoisia tuloksia omaan toimintaansa.

Viime syksyn tulosten myötä usea taloyhtiö sai tärkeää tietoa kiinteistöjensä ilmanvaihdon toimivuudesta sekä asuntojen lämpöolosuhteista. Opiskelijoiden tekemien mittausten perusteella löytyi muutama asunto, jossa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan ja tulosten perusteella asunto-osakeyhtiö ryhtyi tarvittaviin toimiin asian korjaamiseksi. Myös useista julkisista kiinteistöistä saatiin tärkeää tietoa sisäilmasto-olosuhteiden nykytilasta. Projektien tuloksena syntyi myös ehdotus ilmanvaihtolaboratorion testihuoneen toteutuksesta ja eräs laitevalmistaja sai tietoa kehittämänsä laitteen takaisinmaksuajoista erilaisissa käyttökohteissa.

Sekä opiskelijoille että yrityksille on tärkeää luoda kontakteja puolin ja toisin. Projektitoimistossa työskennellessään opiskelijat voivat vakuuttaa toimeksiantajayrityksen osaamisestaan ja tätä kautta on auennut harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Yritykset kokevat tärkeäksi sen, että ovat mukana oppilaitoksen toiminnassa ja siten pääsevät jo opintojen aikana työskentelemään tulevien alan ammattilaisten kanssa. Opettajan näkökulmasta toiminta on myös erittäin antoisaa. Projektien aiheet liittyvät kulloinkin ajankohtaisiin aiheisiin, jolloin osaaminen kasvaa kaikilla osapuolilla ja syntyy runsaasti uusia kontakteja.

Projektitoimiston toimintaa kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon sekä opiskelijoilta että yrityksiltä tuleva palaute. Toiminta muuttuu myös opetussuunnitelmissa tapahtuvien muutosten myötä. Jatkossa Mamkin talotekniikan opiskelijat pääsevät osallistumaan projektitoimiston toimintaan kahdesti opintojensa aikana. Ensimmäisen kerran opiskelijat osallistuvat toimintaan toisen vuoden keväällä, jolloin keskitytään enemmän projektin toteutukseen ja hallintaan projektien aiheiden liittyessä pääsääntöisesti sisäilmastoasioihin. Toisen kerran opiskelijat osallistuvat projektitoimiston toimintaan syventävässä osiossa neljännen vuoden syksyllä. Tällöin projektien aiheet ovat haastavampia, sillä opiskelijoille on jo laajempi osaaminen käytettävissään.

Opettajan näkökulmasta tämän kaltainen toiminta on intensiivistä, joskin mukavaa vaihtelua ns. perinteiselle luokkaopetukselle. Ennen toiminnan aloitusta tehtävää on paljon liittyen muun muassa yritysten kanssa käytäviin keskusteluihin projektien aiheista. Projektitoimiston toiminnan aikana työ painottuu opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kirjallisen aineiston arviointiin. Useamman opettajan tiimityöskentely on antoisaa. Kokonaisuuden suunnitteluun sekä toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan mukaan useita erilaisia näkökulmia. Ja onhan yhdessä tekeminen toki huomattavasti mukavampaa kuin yksin puurtaminen!

 Kirjoittajat:

Johanna Arola, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Taru Potinkara, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Anna-Maija Ojapelto, lehtori (matematiikka), Mamk

“Ich heiße Jussi, Ich komme aus Finnland”

Talotekniikan opiskelija Jussi Viitanen kertoo tässä blogissa tunnelmiaan vaihdosta Saksassa.

Juuri on tullut ensimmäinen kuukausi täyteen vajaan puolen vuoden vaihdostani Karlsruhessa. Takana on väsyttävä perehtymisaika Baden-Würtenbergissä ja moniin uusiin kavereihin tutustuminen Saksassa.

Olen kolmannen vuoden Talotekniikka-alan opiskelija ja opiskelen vaihdossa Hochschule Karlsruhe Technik und Wirtschaft – nimisessä koulussa uusiutuvia energiamuotoja ja niiden varastointia. Lisäksi suoritan joitain johtamiskursseja.

Elämää 628 opiskelijan asuntolassa

Asun koulun järjestämässä opiskelija-asuntolassa, joka on yksi suurimmista Karlsruhessa, täällä asuu 628 opiskelijaa. Asunnossani asuu lisäkseni 6 muuta opiskelijaa, osa samasta koulusta ja osa erikouluista. Jokaisella on oma lukittava huone sekä lisäksi yhteinen keittiö sekä kaksi vessaa ja suihkua.

Toistaiseksi minun on ollut helppo tutustua Karlsruheen ja ympäröiviin kaupunkeihin, sillä iso osa täkäläisille vaihto-opiskelijoille tarjotuista englanninkielisistä kursseista on järjestetty siten, että niissä on luentoja vain muutamana päivänä koko jakson aikana sekä kirjallinen tentti ja muut tehtävät.

Lisäksi Karlsruhessa on erittäin hyvät julkiset liikennepalvelut ja raitiovaunulla pääsee kaupungissa melkein minne tahansa.

30 000 opiskelijan kaupunki

Itse Karlsruhe on noin 300 000 asukkaan kaupunki lähellä Ranskan rajaa ja Strasbourgin kaupunkia. Kaupunki on saksalaiseksi hyvinkin nuori, ”vain” 300 vuotta sitten perustettu.

Opiskelijoita täällä on paljon, noin 30 000, mutta suurin osa noin 20 000 heistä opiskelee KIT:ssa eli Karlsruhe Institute of Technologyssä, joka ymmärtääkseni on verrattavissa suomalaiseen tekniseen yliopistoon. Lähimmät suuret kaupungit ovat Stuttgart ja Frankfurt, joista edellä mainitussa kävimme muutaman muun vaihto-opiskelijan kanssa katselemassa paikallisia nähtävyyksiä, kuten Mercedes – Benz ja Porsche – museot sekä Landesmuseumin, jossa kerrottiin Baden – Würtenbergin historiasta.

Puolen vuoden matkalippu julkiseen liikenteeseen ilmaiseksi

Itse Karlsruhen kaupunki on hyvin opiskelijaystävällinen. Jokainen kaupunkiin opiskelemaan tuleva saa kaupungilta lahjaksi puolen vuoden matkalipun julkista liikennettä varten sekä pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi jaksoksi eli ”semesteriksi” jäävät opiskelijat voivat osallistua polkupyörän arvontaan. Lisäksi kaupunki lahjoittaa opiskelijoille viisi kappaletta 10 € lahjakortteja, jotka käyvät useisiin eri liikkeisiin.

Polkupyörät ovat iso juttu täälläpäin. Karlsruhe on hyvin tasainen kaupunki, minkä vuoksi täällä on erittäin helppo liikkua pyöräillen. Itsekin sain lainata kämppäkaverini polkupyörää ja sillä tulee päivittäin ajettua koululle tai kaupunkiin.

Vaihtoni täällä on alkanut hyvin, ihmiset ovat olleet erittäin avuliaita ja hyvinkin rajallissella saksankielentaidolla on pärjännyt, sillä useissa paikoissa palvelua saa myös englanniksi. Odotan innolla kesää ja kaikkea uutta, jota seuraavat viikot tuovat.

KASITELTYBLOGIKUVA

Karlsruhen palatsi.

 

 

Yhteisöpedagogiopiskelija ”työmatkalla” Latviassa

Toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Veera tekee opintoihinsa liittyen työharjoittelua Mamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa. Hän työskentelee Lasten maaseutuparlamentti -nimisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa maaseudun lapsille ja nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa lähiympäristöönsä. Hankkeen puitteissa Veera pääsi pääsiäisviikolla työmatkalle Latviaan ja Viroon.

Seuraavassa Veera kertoo matkasta lyhyessä blogitekstissä:

Matkan aikana etsimme hankkeen teemaan liittyviä menetelmiä ja esittelimme omaa hankettamme Baltian kumppaneillemme.

Matkamme alkoi maanantaina 21.3. lennolla Helsinki-Vantaalta Riikaan. Lentokentän matkatavaroiden kuljetuksessa oli jokin häiriö ja vähän jännitettiin saadaanko mukaan matkalaukkua, joka oli täynnä jos jonkinmoista esitettä ja viemistä yhteistyökumppaneille. Saavuttuamme kentälle tilanne oli kuitenkin jo rauhoittunut ja kaikki sujui sulavasti. Lento Riikaan kesti vain tunnin.

1. päivä

Ensimmäisenä päivänä ehdimme pitää palaverin paikallisen Latvian Rural Forumin johtajan kanssa. Vähän alkuun jännitti olla neuvottelupöydässä, jossa pääkieli on englanti, mutta palaveri sujui hyvin ja uskalsin minäkin suuni avata!

PEILAUS

Illalla söimme hyvin ja ihailimme maisemia Radisson Blu -hotellin ylimmästä kerroksesta.

2. päivä

Tiistaiaamu potkaistiin käyntiin maittavalla hotelliaamiaisella, jonka jälkeen lähdimme matkaamaan kohti 2,5 h matkan päässä sijaitsevaa Valmieraa. Matka sujui leppoisasti bussissa olevan ilmaisen wifin avulla. Valmierassa vierailimme Vidzemen ammattikorkeakoululla, tiukan aikataulun takia emme ehtineet neuvottelun jälkeen tutustua itse kouluun.

Riikaan palattuamme pidimme vielä yhden neuvottelun mystisessä georgialaisessa ravintolassa, jonka salaatissa oli aivan liikaa tilliä ja korianteria.

3. päivä

Keskiviikkona ehdimme hieman kierrellä torilla turnipsikauppiaiden ja sukkahousunmyyjien seassa ennen lähtöä Latvian Rural Advisory and Training Centre:n toimistolle. Meitä tultiin erikseen hakemaan ja englantia puhumaton kuskimme kaasutti meidät 45 minuutissa Ozolniekiin.

Paluumatka Riiaan sujui vauhdikkaasti ja aikaa kiertelyyn jäi vielä hetki.  Neljältä alkoi matkamme kohti Tallinnaa paikallisella Onnibussin vastineella, Luxbussilla. Lähes viiden tunnin mittainen matka sujui yllättävän mukavasti, perille päästyämme kello löi jo lähes kymmentä.

RYHMAKUVA

Projektipäällikkö Marita tykästyi toimistolla olevaan lehmään.

4. päivä

Torstaina pidimme vielä kaksi palaveria hotellilla, joiden jälkeen olikin jo aika lähteä kohti satamaa ja koto-Suomea. Kahden tunnin laivamatkan ja kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olimme lopulta Mikkelissä yhdentoista aikaan illalla.

Reissu oli mukava mutta olipa vaan mukavaa päästä kotiinkin!

 

Yhteisöpedagogit mukana liikuttavassa perhepäivässä

elisalaura2

Taas on koettu yksi esimerkki oman koulutuksen sekä harrastuksen yhdistämisestä!!

  • Mitä? Fressin järjestämä perhepäivä liikunnallisissa tunnelmissa
  • Milloin? Lauantaina 19.3 klo 10-14
  • Missä? Mikkelin torilla, keskustan ytimessä

Kuulimme torilla järjestettävästä perhepäivästä sekä salibandyseuramme Hatsinan että Mamkin promoottori-opintojen kautta. Ajattelimme heti, että miksemme yhdistäisi voimia ja järjestäisi yhteistä toimintapistettä!? Näin teimme, kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Päädyimme järjestämään salibandyn tarkkuusammuntakilpailun. Palkintona olisi Mamkin tuotteita. Lopullinen materiaalikattauksemme selvisi vasta itse tapahtumapäivän aamuna; palkintona Mamkin karkkirasioita tai aurinkolasit riippuen tarkkuuslaukomisen tuloksesta! Tarjolla oli koulumme puolesta myös sup-laudan arvonta sekä esitteitä. Jaoimme pienille kokelaille myös Hatsinan infolappusia.

Muita rastinpitäjiä tapahtumassa oli itse Fressin lisäksi Mikkelin Jukurit, Suomenniemen Säästöpankki sekä tanssiryhmä Blue Diamonds. Perheille löytyi monipuolista tekemistä: taitoratoja, leikkejä, kisailua sekä tietysti mehua ja pullaa!

Päivän kulkua vaikeutti hieman luontoäiti, jonka johdosta keräilimme kaatuneita roll up -mainoksia (ja jopa maalia) muutamaan (kymmeneen) kertaan. Mutta tämä ei fiilistä heikentänyt!

Vaikka tapahtuma ei luonteeltaan ollut mitenkään mahtipontinen, ja varsinaista ruuhkaa ei ilmennyt missään välissä, koimme sen hyvinkin onnistuneeksi. Paikan päällä kävi monia perheitä, nuoria keskenään sekä kiinnostuneita ohikulkijoita. Ei ole mitään niin palkitsevaa, kuin nähdä lasten ja heidän vanhempiensa leveät hymyt.

Mieleemme jäi erityisesti erään perheenäidin kommentti siitä, että on kiva, kun on jotain tällaista erilaista toimintaa tarjolla. Kysyntää perhetapahtumille riittäisi varmasti, jos se vain käytettäisiin hyväksi. Tässä on esimerkiksi meille yhteisöpedagogeille oikea iskun paikka niin opiskeluiden aikana kuin niiden jälkeenkin!

Kuulemisiin kamut!

Terkuin Elisa & Laura

elisalaura

Yhteisöpedagogi harjoittelussa Belgiassa – 5 videota

Mamkin yhteisöpedagogiopiskelija Timo Mikkola on ollut vuoden alusta harjoittelussa Belgiassa Habbekrats-nimisessä nuoriso-organisaatiossa. Helmikuussa hän oli nuorten kanssa  viiden päivän mittaisella leirillä. Sounds of Europe -leirin nuoret olivat belgialaisia sekä jokunen kuukausi aikaisemmin Belgiaan tulleita maahanmuuttajia Afganistanista, Syyriasta ja Irakista.

Viikko videoitiin ja Timo Mikkola on työstänyt materiaalista seuraavat 5 videota. Videoilta näkee, millaista hommaa yhteisöpedagogiopiskelija on Belgiassa päässyt toteuttamaan.

Timo Mikkola pitää myös blogia, joka löytyy osoitteesta http://thegreatsouthern.blogspot.fi/

Mamkin yhteisöpedagogiopinnoista voit lukea http://www.mamk.fi/yhteisopedagogi

Habbekratsin kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.habbekrats.be

Yhteisöpedagogit kouluttautumassa liikunnan tsemppareiksi

elisa+laura

Olimme Etelä-Savon Liikunnan järjestämässä Liikunnan Tsemppariksi -koulutuksessa helmikuun lopussa. Koulutuksen kohderyhmä oli erittäin ajankohtainen: maahanmuuttajat sekä heidän ohjaamisestaan kiinnostuneet henkilöt. Mikä sopisikaan tämän hetken yhteisöpedagogiopiskelijoille paremmin!?

Koulutuksen sisältö oli monipuolinen ja toiminnallinen. Keskeisimpinä teemoina olivat aktiivinen arki, ohjaamisen periaatteet, kannustavan ja innostavan ilmapiirin luominen sekä oma rooli liikunnan tsempparina. Teoriapuolen lisäksi tarjolla oli monenlaista aktiivista tekemistä, saimme esimerkiksi käyttää kovien tuolien tilalla jumppapalloja tai hierovia istuintyynyjä! Välipala nautittiin seisomatyylillä, ja jokainen ohjasi pienen taukojumpan pareittain tai pienryhmissä.

Koimme koulutuksen hyödylliseksi, vaikka meille olikin entuudestaan liikunta ja ohjaaminen tuttuja aiheita. Perustietojen lisäksi keskustelimme paljon omista käytännön kokemuksistamme, ja pohdimme ohjaajan roolia sitä kautta. Yhteisöpedagogin työkenttähän ei rajaudu vain nuorisotalolla nököttämiseen, vaan meistä löytyy työntekijöitä yhteen sun toiseen ympäristöön!

On tärkeää rakentaa omaa polkua omien kiinnostuksen kohteiden mukaan, ja kahmia mahdollisimman paljon tietoja ja taitoja omaan materiaalisalkkuun. Meille liikunta on osa arkipäivää ja lähellä sydäntä, joten miksei sitä hyödyntäisi myös omissa opinnoissaan edistymiseen.

Aktiivista ja aurinkoista kevään jatkoa kaikille!!

Elisa Vilhunen ja Laura Lahtinen

(Lue lisää yhteisöpedagogikoulutuksesta)