Istuminen tappaa? Yhteisöpedagogit ottivat selvää.

Kevään viimeisiä kouluviikkoja viedään ja koulutehtävät kasautuvat hartioille. Meneillään on osallisuus ja vaikuttaminen –opintojakso, jonka toteutuksessa meidän tehtävänämme on vaikuttaa johonkin.

Pomputamme itseämme luokassamme olevien jumppapallojen päällä, jotka ovat saapuneet uutuutena kahteen pääluokkaamme. Mihin haluaisimmekaan vaikuttaa..?  Vastaushan oli suoraan allamme! Jumppapallot, vaihtoehto koville penkeille. Jalostimme ideaa: opiskelijoiden hyvinvointi oppitunnin aikana. Ja eikun hommiin!

Tutkimustietoa istumisen vaikutuksista

Tutustuimme aihettamme koskevaan lähdekirjallisuuteen ja internetin tarjontaan. Se avasi näkökulmiamme ja tarjosi karua, mutta mielenkiintoista faktaa.

Liiallinen istuminen ei vain vahingoita ihmiskehoamme monialaisesti, vaan on suora linkki opiskelutulosten heikkenemiseen.Tutkimusten mukaan kahdeksan tunnin istuttu työpäivä nostaa kuolemanriskiä 15 prosenttia vähemmän istuviin verrattuna. Nykyisten suositusten mukaan tulisi välttää yli seitsemän tunnin yhtäjaksoista istumista.  Joko alkoi takapuolta puuduttamaan?

Hyvinvointikysely Mamkin opiskelijoille

Päätimme tehdä projektimme tueksi pienen hyvinvointikyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää opiskelijoidemme ajatuksia ja tietoja heidän hyvinvointiinsa liittyen. Haastattelimme 50 eri opiskelijaa, neljältä eri alalta. Vedimme kevyen taukojumpan ennen kyselylomakkeen täyttöä esimerkkinä istumisen tauottamisen keinoista. Positiivista tuloksista: ne vastasivat odotuksiamme. Negatiivista: ne vastasivat odotuksiamme.

Tulosten pääkohdat

  • Suurin osa vastanneista kärsii niska- ja hartiakivuista sekä väsymyksestä koulupäivän aikana.
  • Suurin osa vastanneista voisi kuvitella tekevänsä esimerkkimme kaltaisia taukojumppia koulupäivän aikana.
  • Suurin osa vastanneista viettäisi oppituntia mieluummin esimerkiksi jumppapallon päällä kuin kovalla penkillä.
  • Suurin osa vastanneista on kiinnostunut koulupäivän aikaisen hyvinvointinsa kehittämisestä.

Tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät arkipäivästään lähes 80 prosenttia istuen, seisten tai maaten. Kyselymme lopuksi vastaajien tuli arvioida oma päivittäinen istuminen sekä liikkuminen tunneissa. Tulosten mukaan

  • keskimääräinen liikkumisen määrä päivän aikana oli 1,85 tuntia
  • keskimääräinen istumisen määrä päivän aikana oli 7,21 tuntia

Täten istumisen osuus päivästä on 80% ja liikkumisen 20%.

Tavoitteeksi maamme paras?

Tuloksistamme on helppo päätellä, että opiskelijoiden hyvinvoinnissa olisi vieläkin parantamisen varaa, vaikka paljon on tehtykin. Voisimme olla maamme paras myös tässä asiassa.

Istumisen tauottaminen tai vaihtoehtoisen istumisen mahdollistaminen on pieni työ siihen nähden, miten iso vaikutus sillä voi olla. Varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa passiivisuuden vähentämiseen ollaan jo puututtu, mutta ongelma on todellinen myös ylemmillä koulutusasteilla.

Paremmat oppimistulokset, parempi ilmapiiri sekä parempi hyvinvointi – miksipä ei!?

Voimia kevään kiireisiin!

Iira, Laura ja Elisa

istuminen-tappaa-2

Mainokset

Millainen on käyttäjäystävällinen nettisivu mobiilissa?

Kevään aikana on avoimen AMK:n porukka yhdessä Xamkin (Mamk + Kyamk)viestintäpalvelujen kanssa pohtinut netin mobiilikäytön ulottuvuuksia. Xamkin uudet nettisivut aukaistaan kesällä, joten elementtien pitää olla valmiina tuotapikaa. Nykyisin nettisivuvierailuista jo suurin osa tehdään mobiililaitteen kautta, joko puhelimella tai tabletilla. On tarkkaan mietittävä, miten pienellä näytöllä operoitaessa saadaan tarvittavat asiat esille selkeästi ja yksinkertaisesti, unohtamatta visuaalisesti miellyttävää ilmettä. Mitkä ovat asiakkaan kannalta oleellisimmat sisällöt? Paljonko yksittäisiä sivuja tarvitaan? Millainen on yksittäisen laatikon sivupohja, sisältääkö se kuvia, tekstiä tai videon?

image2

Uusissa sivuissa on uudenlainen logiikka. Sivuston selailun tukirankana ei ole enää hierarkkinen navigointivalikko, vaan sivuilla liikutaan ”laatikoiden” välillä, yksittäisten laatikoiden muodostaessa aina yhden asian. Nettisivut suunnitellaan mahdollisimman pitkälle selain- ja päätelaiteriippumattomaksi. Se tarkoittaa, että sivut skaalautuvat automaattisesti käyttäjän päätelaitteen mukaan, ja että esimerkiksi mobiilikäyttöä hankaloittavia ohjelmia (mm. Flash) ei käytetä.

Mitä toiminnallisuuksia mobiilikäyttäjä tarvitsee?

Avoimen AMK:n osalta ollaan erityiskysymysten äärellä: miten kymmenistä koulutuksista koostuva koulutustarjonta (eli nk. koulutuskalenteri) on ”järkevintä” esittää pienellä näytöllä? Pitäisikö koulutukset jaotella aihepiireihin? Se olisi visuaalisesti kiva. Ongelmaksi muodostuu, että pelkästään terveysalan koulutustarjontaa on paljon, puhelimen pienellä näytöllä alaspäin vieritettävää olisi pitkän matkaa. Vaadittaisiin siis hakutoiminto tietyin hakukriteerein, mutta se on hankala etenkin puhelinkäytössä – pieni alasvetovalikkonuoli, mutta iso etusormi!

Millaista tekstiä uudelle sivustolle?

Mahdollisimman vähän, yksinkertaistettua ja tiivistä! Virallisen ja kankean kuuloisen tekstin ja termien sijaan halutaan kirjoittaa asiallista, mutta rentoa tarinaa. Esimerkiksi sen sijaan, että laatikon otsikossa kysyttäisiin Oletko kiinnostunut täydennyskoulutuksesta? voidaan kysyäkin, että Aiotko tehdä samoja hommia loppuikäsi? Kuulostaa jo paremmalta!

Mitä haluamme ylipäätään kertoa avoimen AMK:n osiossa? Opintotarjontamme on tietenkin pääasia, mutta mitä muuta? Ajankohtaisia asioita? Opiskelijoiden tarinoita? Tietoa opiskelusta avoimessa AMK:ssa? Entä upotetaanko Facebook sivupohjaan? Tarvitaanko chat-palvelua?…

Kuvat

Kuvat ovat aina tärkeitä kaikenlaisissa markkinoinnissa, mutta myös nettisivuilla niitä tarvitaan. Ihmisiä esittävät kuvat ovat aina hyviä, jos niissä ei patsastella. Ihminen kun on kiinnostunut siitä, miltä toinen ihminen näyttää. Muussa kuin koulutusmarkkinoinnissa on huomattu, että pörröiset eläimet, lähinnä kissat ja koirat, vetoavat ihmisiin. Muistanette Osuuspankin kultaisen noutajan pennun?

Millainen sitten on hyvä kuva? Enää ei ole niin tärkeää, että kuva on aina viimeiseen asti huolellisesti mietitty, kohde aseteltu, sopivasti zoomattu ja valaistu. Joskus käsivaralla otettu ”huitaisu” voi olla ihan yhtä hyvä ja tilanteeseen sopiva.

Mamk käyttää paljon kuvia, osa niistä valitaan kansainvälisestä kuvapankista, osa on ammattivalokuvaajan Mamkissa ottamia ja myös opiskelijoiden tai henkilökunnan itse ottamia kuvia käytetään. Kaikille kuville täytyy olla käyttölupa.

Hyvää kannattaa odottaa! Näillä näkymin kesäkuussa 2016 nettisivumme ovat entistä ystävällisemmät 🙂

~ María del Mar Márquez, avoimen AMK:n suunnittelija ~

 

 

 

 

 

Mamkin talotekniikan projektitoimistossa tehdään työtä alueen yrityksille

Alla oleva artikkeli on julkaistu Toolilainen-lehden numerossa 1/2016.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kahden syksyn ajan toiminut talotekniikan projektitoimisto, jossa työskentelevät kolmannen vuoden talotekniikan opiskelijat. Opiskelijat työskentelevät alueella toimivien yritysten projekteissa suorittaen samalla opintojaan.

Talotekniikan projektitoimiston suunnittelu alkoi vuoden 2014 alussa. Toiminnalle asetettiin tavoitteeksi tuottaa hyötyä alueen yrityksille, saada aikaan opiskelijoille ainutlaatuista osaamista ja toimivia työelämäverkostoja, kehittää tiimiopettajuutta ja tuottaa tki-opintopisteitä. Suunnittelussa oli mukana kaksi talotekniikan lehtoria sekä matematiikan lehtori. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda toimintamalli, joka on mahdollisimman lähellä oikeaa työelämää.

Suunnittelu lähti liikkeelle siitä, että päätettiin, mitkä opinnot opiskelijat suorittavat kokonaisuudessa. Ensimmäisessä kokeilussa opiskelijat suorittivat työelämäprojektien kautta 11 op, joihin sisältyi Projektiosaamisen, Talous- ja tilastomatematiikan sekä ammattietiikan opintojaksot. Toisena toimintavuotena kokonaisuutta laajennettiin 16 opintopisteeseen ja mukaan otettiin Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso. Koska kokonaisuuden haluttiin vastaavan mahdollisimman hyvin todellista työelämää, tuli toiminnalle löytää myös toimistomaiset tilat, joissa oli mahdollista työskennellä reilu 40 opiskelijaa yli kymmenessä projektiryhmässä. Sopivat tilat löytyivät Mamkin kampukselta ja ne varusteltiin toimintaan soveltuviksi.

Projektityöskentelyä avotoimistossa, jossa tunnelma on tiivis, jos kaikki ovat toimistolla, eivätkä kentällä suorittamassa mittauksia.

Ensimmäisenä vuotena toiminnassa oli mukana 42 ja toisena vuotena 33 opiskelijaa. Opiskelijoista muodostettiin kolmen hengen projektiryhmiä. Yritysten edustajat kävivät esittelemässä projektiensa aiheet ja jokainen opiskelija haki häntä eniten kiinnostavaan projektiin. Hakijat haastateltiin ja haastatteluiden pohjalta muodostetiin projektiryhmät. Projekti aloitettiin kirjallisuusselvityksen tekemisellä. Tämän jälkeen ryhmät tekivät projektisuunnitelman, jonka pohjalta lähtivät toteuttamaan projektiaan. Projektiryhmät työskentelivät projekteissaan koko syyslukukauden ajan kolmena päivänä viikossa. Projektin tulokset ja johtopäätökset kasattiin projektiraporttiin ja lisäksi tulokset esiteltiin erillisessä seminaarissa.

 

Opiskelijat hallintotehtävien kimpussa.

Toisessa toteutuksessa, jossa oli mukana myös Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso, opiskelijat toimivat lisäksi erilaisissa organisaation hallintotehtävissä projektin toteutuksen lisäksi. Näitä olivat muun muassa henkilöstö- ja taloushallintoon, kehittämiseen, projektijohtamiseen sekä markkinointiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Matematiikan opetus pyrittiin yhdistämään projektien toteutukseen ja se onnistuikin hyvin projekteissa, joissa käsiteltiin suurta määrää mittaustuloksia tai laskettiin takaisinmaksuaikoja tai tarkasteltiin investointien kannattavuutta. Matematiikassa pidettiin myös ns. perinteisiä tunteja.

Talotekniikan projektitoimistossa on ollut mukana useita alalla toimivia eteläsavolaisia yrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Mukana on ollut esimerkiksi urakoitsijoita, isännöitsijätoimistoja, laitevalmistajia sekä kuntien kiinteistöistä vastaavia tahoja. Projektien aiheet ovat liittyneet mm. sisäilmasto-olosuhteiden selvittämiseen taloyhtiöissä sekä julkisissa rakennuksissa, energiatehokkaiden LVI-ratkaisujen kartoittamiseen, laboratorioympäristöjen kehittämiseen, tuotteiden takaisinmaksuaikojen laskemiseen sekä esimerkiksi kotimaan ja ulkomaan markkinaselvityksiin.

Ilmanvaihdon mittaukset käynnissä.

Toiminnasta saatu palaute on kannustanut jatkamaan ja kehittämään toimintaa edelleen. Opiskelijat ovat kuvanneet toimintaa mielekkääksi, koska pääsevät tekemään asioita käytännössä ja osittain oman aikataulun mukaisesti. Erityisen motivoivaksi koetaan se, että projektit tulevat suoraan työelämästä ja niiden tuloksista on oikeasti yrityksille hyötyä. Mukana olevat yritykset taas kokevat, että opiskelijoiden tekemä työ on tärkeää ja yritykset ovat saaneet projektien tuotoksena käyttökelpoisia tuloksia omaan toimintaansa.

Viime syksyn tulosten myötä usea taloyhtiö sai tärkeää tietoa kiinteistöjensä ilmanvaihdon toimivuudesta sekä asuntojen lämpöolosuhteista. Opiskelijoiden tekemien mittausten perusteella löytyi muutama asunto, jossa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan ja tulosten perusteella asunto-osakeyhtiö ryhtyi tarvittaviin toimiin asian korjaamiseksi. Myös useista julkisista kiinteistöistä saatiin tärkeää tietoa sisäilmasto-olosuhteiden nykytilasta. Projektien tuloksena syntyi myös ehdotus ilmanvaihtolaboratorion testihuoneen toteutuksesta ja eräs laitevalmistaja sai tietoa kehittämänsä laitteen takaisinmaksuajoista erilaisissa käyttökohteissa.

Sekä opiskelijoille että yrityksille on tärkeää luoda kontakteja puolin ja toisin. Projektitoimistossa työskennellessään opiskelijat voivat vakuuttaa toimeksiantajayrityksen osaamisestaan ja tätä kautta on auennut harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Yritykset kokevat tärkeäksi sen, että ovat mukana oppilaitoksen toiminnassa ja siten pääsevät jo opintojen aikana työskentelemään tulevien alan ammattilaisten kanssa. Opettajan näkökulmasta toiminta on myös erittäin antoisaa. Projektien aiheet liittyvät kulloinkin ajankohtaisiin aiheisiin, jolloin osaaminen kasvaa kaikilla osapuolilla ja syntyy runsaasti uusia kontakteja.

Projektitoimiston toimintaa kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon sekä opiskelijoilta että yrityksiltä tuleva palaute. Toiminta muuttuu myös opetussuunnitelmissa tapahtuvien muutosten myötä. Jatkossa Mamkin talotekniikan opiskelijat pääsevät osallistumaan projektitoimiston toimintaan kahdesti opintojensa aikana. Ensimmäisen kerran opiskelijat osallistuvat toimintaan toisen vuoden keväällä, jolloin keskitytään enemmän projektin toteutukseen ja hallintaan projektien aiheiden liittyessä pääsääntöisesti sisäilmastoasioihin. Toisen kerran opiskelijat osallistuvat projektitoimiston toimintaan syventävässä osiossa neljännen vuoden syksyllä. Tällöin projektien aiheet ovat haastavampia, sillä opiskelijoille on jo laajempi osaaminen käytettävissään.

Opettajan näkökulmasta tämän kaltainen toiminta on intensiivistä, joskin mukavaa vaihtelua ns. perinteiselle luokkaopetukselle. Ennen toiminnan aloitusta tehtävää on paljon liittyen muun muassa yritysten kanssa käytäviin keskusteluihin projektien aiheista. Projektitoimiston toiminnan aikana työ painottuu opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kirjallisen aineiston arviointiin. Useamman opettajan tiimityöskentely on antoisaa. Kokonaisuuden suunnitteluun sekä toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan mukaan useita erilaisia näkökulmia. Ja onhan yhdessä tekeminen toki huomattavasti mukavampaa kuin yksin puurtaminen!

 Kirjoittajat:

Johanna Arola, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Taru Potinkara, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Anna-Maija Ojapelto, lehtori (matematiikka), Mamk

“Ich heiße Jussi, Ich komme aus Finnland”

Talotekniikan opiskelija Jussi Viitanen kertoo tässä blogissa tunnelmiaan vaihdosta Saksassa.

Juuri on tullut ensimmäinen kuukausi täyteen vajaan puolen vuoden vaihdostani Karlsruhessa. Takana on väsyttävä perehtymisaika Baden-Würtenbergissä ja moniin uusiin kavereihin tutustuminen Saksassa.

Olen kolmannen vuoden Talotekniikka-alan opiskelija ja opiskelen vaihdossa Hochschule Karlsruhe Technik und Wirtschaft – nimisessä koulussa uusiutuvia energiamuotoja ja niiden varastointia. Lisäksi suoritan joitain johtamiskursseja.

Elämää 628 opiskelijan asuntolassa

Asun koulun järjestämässä opiskelija-asuntolassa, joka on yksi suurimmista Karlsruhessa, täällä asuu 628 opiskelijaa. Asunnossani asuu lisäkseni 6 muuta opiskelijaa, osa samasta koulusta ja osa erikouluista. Jokaisella on oma lukittava huone sekä lisäksi yhteinen keittiö sekä kaksi vessaa ja suihkua.

Toistaiseksi minun on ollut helppo tutustua Karlsruheen ja ympäröiviin kaupunkeihin, sillä iso osa täkäläisille vaihto-opiskelijoille tarjotuista englanninkielisistä kursseista on järjestetty siten, että niissä on luentoja vain muutamana päivänä koko jakson aikana sekä kirjallinen tentti ja muut tehtävät.

Lisäksi Karlsruhessa on erittäin hyvät julkiset liikennepalvelut ja raitiovaunulla pääsee kaupungissa melkein minne tahansa.

30 000 opiskelijan kaupunki

Itse Karlsruhe on noin 300 000 asukkaan kaupunki lähellä Ranskan rajaa ja Strasbourgin kaupunkia. Kaupunki on saksalaiseksi hyvinkin nuori, ”vain” 300 vuotta sitten perustettu.

Opiskelijoita täällä on paljon, noin 30 000, mutta suurin osa noin 20 000 heistä opiskelee KIT:ssa eli Karlsruhe Institute of Technologyssä, joka ymmärtääkseni on verrattavissa suomalaiseen tekniseen yliopistoon. Lähimmät suuret kaupungit ovat Stuttgart ja Frankfurt, joista edellä mainitussa kävimme muutaman muun vaihto-opiskelijan kanssa katselemassa paikallisia nähtävyyksiä, kuten Mercedes – Benz ja Porsche – museot sekä Landesmuseumin, jossa kerrottiin Baden – Würtenbergin historiasta.

Puolen vuoden matkalippu julkiseen liikenteeseen ilmaiseksi

Itse Karlsruhen kaupunki on hyvin opiskelijaystävällinen. Jokainen kaupunkiin opiskelemaan tuleva saa kaupungilta lahjaksi puolen vuoden matkalipun julkista liikennettä varten sekä pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi jaksoksi eli ”semesteriksi” jäävät opiskelijat voivat osallistua polkupyörän arvontaan. Lisäksi kaupunki lahjoittaa opiskelijoille viisi kappaletta 10 € lahjakortteja, jotka käyvät useisiin eri liikkeisiin.

Polkupyörät ovat iso juttu täälläpäin. Karlsruhe on hyvin tasainen kaupunki, minkä vuoksi täällä on erittäin helppo liikkua pyöräillen. Itsekin sain lainata kämppäkaverini polkupyörää ja sillä tulee päivittäin ajettua koululle tai kaupunkiin.

Vaihtoni täällä on alkanut hyvin, ihmiset ovat olleet erittäin avuliaita ja hyvinkin rajallissella saksankielentaidolla on pärjännyt, sillä useissa paikoissa palvelua saa myös englanniksi. Odotan innolla kesää ja kaikkea uutta, jota seuraavat viikot tuovat.

KASITELTYBLOGIKUVA

Karlsruhen palatsi.

 

 

Yhteisöpedagogiopiskelija ”työmatkalla” Latviassa

Toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Veera tekee opintoihinsa liittyen työharjoittelua Mamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa. Hän työskentelee Lasten maaseutuparlamentti -nimisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa maaseudun lapsille ja nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa lähiympäristöönsä. Hankkeen puitteissa Veera pääsi pääsiäisviikolla työmatkalle Latviaan ja Viroon.

Seuraavassa Veera kertoo matkasta lyhyessä blogitekstissä:

Matkan aikana etsimme hankkeen teemaan liittyviä menetelmiä ja esittelimme omaa hankettamme Baltian kumppaneillemme.

Matkamme alkoi maanantaina 21.3. lennolla Helsinki-Vantaalta Riikaan. Lentokentän matkatavaroiden kuljetuksessa oli jokin häiriö ja vähän jännitettiin saadaanko mukaan matkalaukkua, joka oli täynnä jos jonkinmoista esitettä ja viemistä yhteistyökumppaneille. Saavuttuamme kentälle tilanne oli kuitenkin jo rauhoittunut ja kaikki sujui sulavasti. Lento Riikaan kesti vain tunnin.

1. päivä

Ensimmäisenä päivänä ehdimme pitää palaverin paikallisen Latvian Rural Forumin johtajan kanssa. Vähän alkuun jännitti olla neuvottelupöydässä, jossa pääkieli on englanti, mutta palaveri sujui hyvin ja uskalsin minäkin suuni avata!

PEILAUS

Illalla söimme hyvin ja ihailimme maisemia Radisson Blu -hotellin ylimmästä kerroksesta.

2. päivä

Tiistaiaamu potkaistiin käyntiin maittavalla hotelliaamiaisella, jonka jälkeen lähdimme matkaamaan kohti 2,5 h matkan päässä sijaitsevaa Valmieraa. Matka sujui leppoisasti bussissa olevan ilmaisen wifin avulla. Valmierassa vierailimme Vidzemen ammattikorkeakoululla, tiukan aikataulun takia emme ehtineet neuvottelun jälkeen tutustua itse kouluun.

Riikaan palattuamme pidimme vielä yhden neuvottelun mystisessä georgialaisessa ravintolassa, jonka salaatissa oli aivan liikaa tilliä ja korianteria.

3. päivä

Keskiviikkona ehdimme hieman kierrellä torilla turnipsikauppiaiden ja sukkahousunmyyjien seassa ennen lähtöä Latvian Rural Advisory and Training Centre:n toimistolle. Meitä tultiin erikseen hakemaan ja englantia puhumaton kuskimme kaasutti meidät 45 minuutissa Ozolniekiin.

Paluumatka Riiaan sujui vauhdikkaasti ja aikaa kiertelyyn jäi vielä hetki.  Neljältä alkoi matkamme kohti Tallinnaa paikallisella Onnibussin vastineella, Luxbussilla. Lähes viiden tunnin mittainen matka sujui yllättävän mukavasti, perille päästyämme kello löi jo lähes kymmentä.

RYHMAKUVA

Projektipäällikkö Marita tykästyi toimistolla olevaan lehmään.

4. päivä

Torstaina pidimme vielä kaksi palaveria hotellilla, joiden jälkeen olikin jo aika lähteä kohti satamaa ja koto-Suomea. Kahden tunnin laivamatkan ja kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olimme lopulta Mikkelissä yhdentoista aikaan illalla.

Reissu oli mukava mutta olipa vaan mukavaa päästä kotiinkin!