”Reisen mit freundin”

Kaksi kuukautta täynnä opiskelijaelämää Karlsruhessa. Pikku hiljaa alkaa savolaisen suuhunkin tarttumaan Deutsch ja sitä mukaa elämä helpottuu koko ajan.

Hyvää Karlsruhessa on ehdottomasti tähän saakka ollut sää. Useina päivinä on jo päästy parinkymmenen asteen tuntumaan ja vaikka välillä on otettukin takapakkia, ei ilmastossa ole valittamista. Hyvän sään aikaan on mukavaa lukujärjestyksen salliessa lähteä tutustumaan lähialueen kaupunkeihin.

Karlsruhe on aivan päärautatieväylien tuntumassa joten täältä on junalla helppoa matkustaa minne tahansa. Parempi vaihtoehto opiskelijan kukkarolle on kuitenkin paikalliset bussiyhtiöt, joilta matkan saa monesti puoleen hintaan tai halvemmalla junalippuihin verrattuna.

Ensin Stuttgartiin

Ensimmäinen oma matkani Karlsruhesta oli kahden päivän matka Stutgarttiin, Baden-Würtenbergin pääkaupunkiin. Bussiliput edestakaisin Karlsruhesta maksoivat vain 10 €. Meksikolaisten ystävieni kanssa yövyimme paikallisessa hostellissa, joka maksoi vain noin 25 € yöltä. Lisäksi hostellilta kaupungin keskustaan pääseminen oli erittäin helppoa. Ostimme heti Stuttgarttiin saavuttuamme ryhmälipun paikallista julkista liikennettä varten. Vuorokauden voimassa olevan viiden hengen hinta oli 11.80 €.

Stuttgartissa näkemisen arvoista ehdottomasti olivat Mercedes-Benz– sekä Porsche-museot. Kaupungin keskustassa lisäksi on paljon erilaista nähtävää ja kauppoja.

stuttgart

 Sitten Kölniin

Seuraava matkani oli neljän päivän pääsiäismatka Kölniin. Kaupunki itsessään ei ole niin lähellä kuin Stuttgart, mutta mikäli kaikki sujuu mutkitta, pitäisi sinne päästä bussilla muutamassa tunnissa. Bussiliput Karlsruhesta Kölniin ja takaisin maksavat noin 50 €, joka ei sinänsä ole kallista verrattuna nopean ICE-junan hintaan, joka on Frankfurtista Karlsruheen jo 40 € ja matka on alle puolet siitä mitä Kölniin on.

Omassa tapauksessani matkustaminen ei alkanut kovin mallikkaasti, vaan bussi oli jo lähtiessään reilusti myöhässä ja lopulta olimme Kölnissä miltei kolme tuntia aikataulua jäljessä. Tätä enemmän kuitenkin murheita aiheutti saapumisajankohta ja tyhjä vatsa. Sunnuntai-iltana yhdeksän aikaan ei nimittäin Saksassa ole kovin helppo löytää ruokapaikkoja, joten tyydyimme käyttämään ison pikaruokaketjun palveluita.

kölngroup

Köln itsessään on miellyttävä kaupunki. Kaikki näkemisen arvoinen on kävelymatkan päässä, mutta Strassebahnin, eli paikallisen raitiovaunun käyttäminen suhteellisen edullista ja helppoa. Vaikka kyllä siitä pään vaivaa meidän monikansalliselle porukallemme olikin. Kaupungin keskustassa ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa Kölner Dom, eli Kölnin tuomiokirkko. Valtavan kirkon kaksi 157 metrin korkeuteen kohoavaa tornia ovat näkyvillä melkein joka puolelta kaupunkia ja sen sijainti päärautatieaseman vieressä tekee siitä helpon vierailukohteen.

Kaupungissa sijaitsee myös suklaamuseo, jossa kaikkien suklaasta pitävien kannattaa käydä ihailemassa suklaan valmistamisen historiaa. Museossa myös valmistetaan suklaata sekä siellä on hieno kahvila josta saa monen sortin erilaisia suklaa herkkuja. Unohtamatta tietenkään matkamuistomyymälää josta muistoksi saa hankittua miltei mitä tahansa, suklaasta valmistettuna tietenkin.

WP_20160327_15_33_10_Pro

 Seuraavaksi Baden-Baden ja Ranska

Jatkossa suuntaan reissaamiseni ainakin kohti Baden – Badenia, joka on kuuluisa kylpyläkaupunki. Sinne Karlsruhesta pääsee edullisella paikallisjunalla noin puolessa tunnissa. Aion myös matkustaa lähimpään naapurivaltioon, eli Ranskaan ranskalaisista kaupungeista Karlsruhen lähellä sijaitsee myös Strasbourg, joka Brysselin ohella tunnetaan Euroopan toisena pääkaupunkina ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päämajana.

Mamkin talotekniikan projektitoimistossa tehdään työtä alueen yrityksille

Alla oleva artikkeli on julkaistu Toolilainen-lehden numerossa 1/2016.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kahden syksyn ajan toiminut talotekniikan projektitoimisto, jossa työskentelevät kolmannen vuoden talotekniikan opiskelijat. Opiskelijat työskentelevät alueella toimivien yritysten projekteissa suorittaen samalla opintojaan.

Talotekniikan projektitoimiston suunnittelu alkoi vuoden 2014 alussa. Toiminnalle asetettiin tavoitteeksi tuottaa hyötyä alueen yrityksille, saada aikaan opiskelijoille ainutlaatuista osaamista ja toimivia työelämäverkostoja, kehittää tiimiopettajuutta ja tuottaa tki-opintopisteitä. Suunnittelussa oli mukana kaksi talotekniikan lehtoria sekä matematiikan lehtori. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda toimintamalli, joka on mahdollisimman lähellä oikeaa työelämää.

Suunnittelu lähti liikkeelle siitä, että päätettiin, mitkä opinnot opiskelijat suorittavat kokonaisuudessa. Ensimmäisessä kokeilussa opiskelijat suorittivat työelämäprojektien kautta 11 op, joihin sisältyi Projektiosaamisen, Talous- ja tilastomatematiikan sekä ammattietiikan opintojaksot. Toisena toimintavuotena kokonaisuutta laajennettiin 16 opintopisteeseen ja mukaan otettiin Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso. Koska kokonaisuuden haluttiin vastaavan mahdollisimman hyvin todellista työelämää, tuli toiminnalle löytää myös toimistomaiset tilat, joissa oli mahdollista työskennellä reilu 40 opiskelijaa yli kymmenessä projektiryhmässä. Sopivat tilat löytyivät Mamkin kampukselta ja ne varusteltiin toimintaan soveltuviksi.

Projektityöskentelyä avotoimistossa, jossa tunnelma on tiivis, jos kaikki ovat toimistolla, eivätkä kentällä suorittamassa mittauksia.

Ensimmäisenä vuotena toiminnassa oli mukana 42 ja toisena vuotena 33 opiskelijaa. Opiskelijoista muodostettiin kolmen hengen projektiryhmiä. Yritysten edustajat kävivät esittelemässä projektiensa aiheet ja jokainen opiskelija haki häntä eniten kiinnostavaan projektiin. Hakijat haastateltiin ja haastatteluiden pohjalta muodostetiin projektiryhmät. Projekti aloitettiin kirjallisuusselvityksen tekemisellä. Tämän jälkeen ryhmät tekivät projektisuunnitelman, jonka pohjalta lähtivät toteuttamaan projektiaan. Projektiryhmät työskentelivät projekteissaan koko syyslukukauden ajan kolmena päivänä viikossa. Projektin tulokset ja johtopäätökset kasattiin projektiraporttiin ja lisäksi tulokset esiteltiin erillisessä seminaarissa.

 

Opiskelijat hallintotehtävien kimpussa.

Toisessa toteutuksessa, jossa oli mukana myös Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso, opiskelijat toimivat lisäksi erilaisissa organisaation hallintotehtävissä projektin toteutuksen lisäksi. Näitä olivat muun muassa henkilöstö- ja taloushallintoon, kehittämiseen, projektijohtamiseen sekä markkinointiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Matematiikan opetus pyrittiin yhdistämään projektien toteutukseen ja se onnistuikin hyvin projekteissa, joissa käsiteltiin suurta määrää mittaustuloksia tai laskettiin takaisinmaksuaikoja tai tarkasteltiin investointien kannattavuutta. Matematiikassa pidettiin myös ns. perinteisiä tunteja.

Talotekniikan projektitoimistossa on ollut mukana useita alalla toimivia eteläsavolaisia yrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Mukana on ollut esimerkiksi urakoitsijoita, isännöitsijätoimistoja, laitevalmistajia sekä kuntien kiinteistöistä vastaavia tahoja. Projektien aiheet ovat liittyneet mm. sisäilmasto-olosuhteiden selvittämiseen taloyhtiöissä sekä julkisissa rakennuksissa, energiatehokkaiden LVI-ratkaisujen kartoittamiseen, laboratorioympäristöjen kehittämiseen, tuotteiden takaisinmaksuaikojen laskemiseen sekä esimerkiksi kotimaan ja ulkomaan markkinaselvityksiin.

Ilmanvaihdon mittaukset käynnissä.

Toiminnasta saatu palaute on kannustanut jatkamaan ja kehittämään toimintaa edelleen. Opiskelijat ovat kuvanneet toimintaa mielekkääksi, koska pääsevät tekemään asioita käytännössä ja osittain oman aikataulun mukaisesti. Erityisen motivoivaksi koetaan se, että projektit tulevat suoraan työelämästä ja niiden tuloksista on oikeasti yrityksille hyötyä. Mukana olevat yritykset taas kokevat, että opiskelijoiden tekemä työ on tärkeää ja yritykset ovat saaneet projektien tuotoksena käyttökelpoisia tuloksia omaan toimintaansa.

Viime syksyn tulosten myötä usea taloyhtiö sai tärkeää tietoa kiinteistöjensä ilmanvaihdon toimivuudesta sekä asuntojen lämpöolosuhteista. Opiskelijoiden tekemien mittausten perusteella löytyi muutama asunto, jossa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan ja tulosten perusteella asunto-osakeyhtiö ryhtyi tarvittaviin toimiin asian korjaamiseksi. Myös useista julkisista kiinteistöistä saatiin tärkeää tietoa sisäilmasto-olosuhteiden nykytilasta. Projektien tuloksena syntyi myös ehdotus ilmanvaihtolaboratorion testihuoneen toteutuksesta ja eräs laitevalmistaja sai tietoa kehittämänsä laitteen takaisinmaksuajoista erilaisissa käyttökohteissa.

Sekä opiskelijoille että yrityksille on tärkeää luoda kontakteja puolin ja toisin. Projektitoimistossa työskennellessään opiskelijat voivat vakuuttaa toimeksiantajayrityksen osaamisestaan ja tätä kautta on auennut harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Yritykset kokevat tärkeäksi sen, että ovat mukana oppilaitoksen toiminnassa ja siten pääsevät jo opintojen aikana työskentelemään tulevien alan ammattilaisten kanssa. Opettajan näkökulmasta toiminta on myös erittäin antoisaa. Projektien aiheet liittyvät kulloinkin ajankohtaisiin aiheisiin, jolloin osaaminen kasvaa kaikilla osapuolilla ja syntyy runsaasti uusia kontakteja.

Projektitoimiston toimintaa kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon sekä opiskelijoilta että yrityksiltä tuleva palaute. Toiminta muuttuu myös opetussuunnitelmissa tapahtuvien muutosten myötä. Jatkossa Mamkin talotekniikan opiskelijat pääsevät osallistumaan projektitoimiston toimintaan kahdesti opintojensa aikana. Ensimmäisen kerran opiskelijat osallistuvat toimintaan toisen vuoden keväällä, jolloin keskitytään enemmän projektin toteutukseen ja hallintaan projektien aiheiden liittyessä pääsääntöisesti sisäilmastoasioihin. Toisen kerran opiskelijat osallistuvat projektitoimiston toimintaan syventävässä osiossa neljännen vuoden syksyllä. Tällöin projektien aiheet ovat haastavampia, sillä opiskelijoille on jo laajempi osaaminen käytettävissään.

Opettajan näkökulmasta tämän kaltainen toiminta on intensiivistä, joskin mukavaa vaihtelua ns. perinteiselle luokkaopetukselle. Ennen toiminnan aloitusta tehtävää on paljon liittyen muun muassa yritysten kanssa käytäviin keskusteluihin projektien aiheista. Projektitoimiston toiminnan aikana työ painottuu opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kirjallisen aineiston arviointiin. Useamman opettajan tiimityöskentely on antoisaa. Kokonaisuuden suunnitteluun sekä toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan mukaan useita erilaisia näkökulmia. Ja onhan yhdessä tekeminen toki huomattavasti mukavampaa kuin yksin puurtaminen!

 Kirjoittajat:

Johanna Arola, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Taru Potinkara, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Anna-Maija Ojapelto, lehtori (matematiikka), Mamk

TestLab-hanke

Meidän ryhmän projekti on testihuoneen laitteiston suunnittelu ja hankinta Mikkelin ammattikorkeakoulun testihuoneeseen. Projekti on yksi osa suurta EU-hanketta, johon kuuluu kolme eri pakettia; yksi näistä on meidän Testlab-hanke. Ryhmämme on pitänyt useita ”työmaa” kokouksia eri toimijoiden kanssa, joissa olemme yhdessä suunniteltu ja jaettu omia visioita kuinka huonetta tullaan rakentamaan ja mitä laitteistoa sinne hankitaan. Ryhmämme on käynnyt myös yritysvierailulla Halton Oy:lla, josta saimme paljon tietoa testihuoneiden laitteistosta ja rakenteista. Vierailu oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen josta tarttui mukaan paljon muutakin tietoa ja vinkkiä kuin vain testihuoneen rakentamista varten.
Tällä hetkellä projektimme on siinä vaiheessa, että olemme aloittaneet laitteiston kartoittamista ja niiden hankkimista. Samaan aikaan teemme myös paljon raportointia omasta edistymisestä.
Tavoitteena projektissamme on, että laitteisto tähän testihuoneeseen olisi hankittuna vuoden loppuun mennessä.

Ryhmämme yhteishenki on vailla vertaa ja yhteistyö toimii saumattomasti. Missään vaiheessa ei leuka ole tippunut rintaan vaan aina esteen sattuessa olemme löytäneet keinoja kiertää nämä esteet ja löytäneet uuden jopa paremman ratkaisun.

Projektiryhmäämme kuuluu: Kimmo Laine, joka toimii projektipäällikkönä ja asiantuntijoina Henri Järvenpää ja Timo Kankaanpää

testlab

Testihuone rakennusvaiheessa

pr

Projektiryhmät työn touhussa

Juvan mittaukset

Projektiporukalla kun lähdetään mittausretkelle, tarvitaan iso auto ja paljon rekvisiittaa. Keltaisessa kotelossa on lämpökamera, kaksi mustaa salkkua ovat monitoimimittalaitteita antureineen, työkalupakkiin nojaa siipianemometrin ja mittauskartion säilytyspussukka ja harmaa salkku taitaa olla auton varusteita. Lisäksi tikapuut ovat hyödylliset olla mukana, koska aina ei mittauskohteesta löydy tikkaita lainattavaksi. Mittalaitteiden lisäksi tarvitaan myös muistiinpanovälineet eli kyniä ja vihko. Toki tabletttiakin tmv voi hyödyntää, mutta vihkosta ei lopu akku kesken mittausten. Muistiinpanojen pohjalta kirjoitetaan mittauspöytäkirja, missä näkyy mitä mitattiin, missä ja milloin, kuka mittasi, millä menetelmällä ja tietenkin mittausolosuhteet.

Projektin aikana tulivat tutuiksi TSI:n siipinamemometri, monitoimimittalaite ja mittauskartiot, joista kuvassa näkyy kantikas. Monitoimilaitteeseen saa kiinnitettyä erilaisia ilmanvaihtoon ja sisäilmaan liittyvien suureiden mittaamiseen liittyviä antureita. Sisäilmasta ja ilmanvaihdosta tutkitaan tyypillisesti lämpötila, kosteus, hiilidioksidipitoisuus, ja virtausnopeus, jonka avulla saadaan päätelaitteen kautta kulkeva ilmamäärä sekä paine-ero eri tilojen välillä.

Tavanomainen ilmamäärän mittaus seinässä tai katossa olevasta päätelaitteesta onnistuu yhdeltäkin henkilöltä tikapuilta kurkottamalla. Mittauskartioon liitetyn siipianemometrin piteleminen yhdellä kädellä niin, että mittauskartion reunat osuvat tiiviisti katto- tai seinäpintaan oli kohtuullisen haasteellista, mutta onnistui aloittelijaltakin muutaman yrityksen jälkeen. Mittauksia tehdessä oli hyvä muistaa tarkistaa mitataanko tulo- vai poistoilmamäärää, koska silloin piti kääntää siipianemometri toisinpäin sekä vaihtaaa monitoimilaitteelta lukemanäyttö oikeaksi.

Osa päätelaitteista oli pinta-alaltaan tai sijainniltaan haastellisia, eikä mittauskartion käyttäminen onnistunut vaivattomasti. Pyöreästä venttiilistä onnistui ilmamäärän mittaaminen paine-eron avulla, mutta kantikas aukko piti osittain peittää, jotta saadaan mitattava ilmavirta kulkemaan mittauskartion kautta. McGyver-hengessä käytimme mitä löysimme, ja vähän askarreltiinkin. Jos peitettävä aukko oli haasteellisempi, tarvittiin ylimääräisiä käsiä pari kolme auttamaan mittaajaa.

sakke

Mittaustyö paine-eromenetelmällä.

auto

Auto pakattuna.

mittarit3

Työssä käytettäviä mittareita.

mittaukset

Mittaustyöt käynnissä.

Liikkuva LVI-laboratorio

Projekti alkoi ideoinnilla. Opettajat olivat tässä erittäin taitavia. Ideoita suorastaan satoi ja joka toinen päivä konsepti muuttui aivan uudeksi. Epätoivo valtasi mielemme. Olimme tuhoon tuomittuja. Paria päivää myöhemmin arkkienkeli Panu laskeutui taivaasta meidän keskuuteemme. Panu toi meille sanan. Tämä sana oli ”pojat, tehkää mitä haluutte”. Vierailimme koulun liikennevastaavan kanssa koulun ajoneuvoihin ja niiden rajoituksiin liittyen. Mähkäiltii ja pähkäiltii…. oli lukuisia vaihtoehtoja. Konttia, mökkiä, paattia, avaruussukkulaa. Mutta yksi nousi ylitse muiden. Traileri oli paras valinta. Ja niin tapahtui. Alussa oli tyhjä paperi. Sitten tuli traileri. Esiin nousi kysymyksiä. ”Mitä sinne tulee?”

Aloimme miettimään miten projektin saisi yhdistettyä LVI-alaan. Panu jakoi viisauttaan: ”Tulkoon vettä kierrättävä suihku!” Panu löysi suuresta internetin bittivarastosta sivun, missä oli tulevaisuuden avaruusteknologiaa sisältävä suihku: ”Shower Of The Future. ”

Suihku tuli ja kaikki näkivät, että se oli hyvä. Valittiin pumppuja ja säiliöitä. Kävimme tietäjä Keijo Piiraisen luona, joka neuvoi meitä oikeiden laitteiden valintaan. Ja näiden asioiden ympärille alkoi rakentua ModLab – liikuteltava LVI-laboratorio. Laboratorio traileri sai ulkonäön ensimmäiseksi. Niin kuin kananmunassa myös ModLab:ssä tärkein asia on kuori, joka pitää koko rakennelman koossa. Vierailimme Wimacor-yrityksen luona tutustumassa erilaisiin traileri rakennus tekniikoihin, sekä erilaisiin rakennus- ja pintamateriaaleihin. Laskimme massoja, tilavuuksia ja pinta-aloja. Rungon muodon päätöksien jälkeen päätimme jakaa trailerin kahteen osaan. Toiseen osaan tulisi tekninen tila ja toiseen muunneltava yleistila.

Kuvia alkoi syntyä. Aihetta rajattiin ja homma alkoi todenteolla edistyä. Ja lopulta muodostui kuva:

labra

Ja niin pojat elivät melko onnellisina elämänsä loppuun asti…

Sisäilmastoselvitys Sulkavan kunnan kiinteistöissä

Projektimme toimeksi antaja on Järvi-Saimaan palvelut OY, joka toimii Juvan, Rantasalmen sekä Sulkavan alueella. Kohteenamme on Sulkavan Virastotalo, jossa muutamassa toimistossa, yhteispalvelupisteessä sekä yhdessä liikehuoneistoissa on havaittu vetoa sekä paikoittain erittäin tunkkaista ilmaa. Toinen kohteemme on muutaman sadan metrin päässä sijaitseva terveyskeskus, jossa kolmessa vierekkäisessä vastaanottohuoneessa työskentelevät henkilöt ovat kertoneet huonosta ilmanlaadusta sekä epämiellyttävistä hajuista.

Olemme suorittaneet tiloihin ilmamäärä-, lämpötila ja kosteusmittaukset. Tämänlisäksi olemme jakaneet tuloksiamme ympäristöteknologian opiskelijoiden kanssa ja saimme heiltä käyttöömme mikrobi- ja hiilidioksidimittausten tuloksia. Tarkoituksena on vielä tehdä lämpökamera kuvaukset, sekä kattavammat hiilidioksidi mittaukset.

Koska osa virastotalon työntekijöistä ovat tunteneet tuloilmalaitteista tulevan ilman liian viileäksi, sekä sen puhaltavan niskaan liian kovaa, on rakennusta palvelevan IV-koneen käyntiajat muutettu päin vastaiseksi, jolloin aamun/päivän se toimii puoliteholla sekä illalla/yöllä täysteholla. Joissakin toimistoissa tuloilmalaitteita on osittain teippailtu umpeen. Osa yhteispalvelupisteessä sekä aulassa olevista tuloilmalaitteista on poissa päältä ja poistoventtillit ovat mielestämme sijoitettu huonosti, eivätkä vedä tarpeeksi.  Näistä syistä mittaamamme ilmamäärät olivat suurimmassa osassa n. puolet (tai vähemmän) vaadituista ilmamääristä eivätkä tulo- ja poistoilmamäärät ole tasapainossa.

Terveyskeskusessa mitatut tuloilma- ja poistoilmamäärät ovat normaaleja, eikä lämpötila- tai kosteusmittauksissa mitään poikkeavaa löytynyt. Yhdessä huoneessa huomasimme kuitenkin tulo- sekä poistolaitteiden sijaitsevan mahdollisesti liian lähekkäin, jolloin oikosulkuvirtaus on todennäköinen. Kyseisessä huoneessa huomasimme, että ilmanlaatu huononi lyhyen oleskelun jälkeen. Huoneeseen aiomme vielä suorittaa hiilidioksidi mittauksen.

toimisto

Teippauksia tuloilmalaitteessa

psykologi

Päätelaitteet psykologin vastaanottohuoneessa

Lämmöntalteenotto jätevedestä

Ensimmäisen kerran kuultuani projektitoimistosta konsepti tuntui mielenkiintoiselta ja kesäloman jälkeen, kun hommat alkoivat toden teolla, vahvistui tuntemus merkittävästi. Ajattelin, että kyllä käytännön töiden tekeminen voittaa aina koulun penkillä istumisen. Työskentelemme talotekniikan ”projektitoimistossa”, jossa teemme projekteja eri yrityksille. Meidän projektinamme on jäteveden lämmöntalteenotto ja siitä saatavat hyödyt. Laskemme takaisinmaksuaikoja Ensavetecin kehittämästä jäteveden lämmöntalteenotto laitteesta eri kiinteistötyypeissä. Ensavetecin innovatiivinen lämmöntalteenotto laite ottaa lämpöä talteen suihkuveden jätevedestä ja lämmittää sillä kylmää käyttövettä.

Tehtävämme koostuvat lähinnä tiedon etsimisestä ja laskemisesta. Yleensä kokoonnumme projektitoimistolle tekemään yhdessä hommia mutta joitakin hommia voimme tehdä myös kotona, joten työn joustavuus on mukavaa. Olemme oppineet paljon projektin tekemisestä ja yhteistyö ryhmäläisten kanssa on ollut saumatonta. Jaamme työt tasapuolisesti niin, että jokainen saa tehtäviä omalta vahvuusalueeltaan. Työt sujuvat hyvässä ilmapiirissä.

otto

Tässä syntyvät kaikki mahtavat ajatukset…

tutttu

…ja tässä niitä työstetään.