About kasvavahvaksi

Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää opiskelusta ja opiskelijaelämästä ammattikorkeakoulussa. Kertojina Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen opiskelijat.

Mamkin opiskelijat viihtyivät SELL-kisoissa

ELL Student Games -kisat järjestettiin Tampereella 13.-15.5.2016. SELL-kisa on kansainvälinen opiskelijoiden urheilutapahtuma, jonka Suomi, Viro, Latvia ja Liettua järjestävät vuorovuosin. Kisoihin matkaa opiskelijoita ympäri maailman ja tänäkin vuonna kilpailijoita oli mm. Kiinasta ja Nepalista saakka.

SELL-kisojen säännöissä muutamia lajeja, kuten yleisurheilua, koskee järjestämisvelvollisuus, mutta mukaan voidaan lisäksi valita vuodesta ja järjestäjästä riippuen lajeja myös sääntöjen ulkopuolelta. Tämän vuoden kisoihin lajeiksi olivat päätyneet esimerkiksi frisbeegolf sekä freestyle-tanssi.

sell1

Mamkista SELL-kisoihin lähti yhteensä 10 opiskelijaa: Eetu Lähteenmäki, Aaro Möller, Victor Griseri, Juuso Riittinen, Jonna Kuutsuo, Artem Koptyaev, Mikko Koivisto, Samir Ataei, Kia Pakarinen ja Hong Thai Nguyen. Opiskelijamme kilpailivat frisbeegolfissa, sulkapallossa, juoksussa sekä lentopallossa. Mamk tuki opiskelijoiden kisamatkaa maksamalla heidän osallistumismaksunsa.

Kisat osoittautuivat luultua kovatasoisemmiksi ja useista maista oli matkaan lähetetty korkeakoulujen omia urheilujoukkueita. Kia kertoi, että kiinalaisille sulkapallo on samanarvoinen laji kuin jääkiekko suomalaisille, joten yleensä pisteiden saanti heiltä on jo ainakin itselleni kova henkilökohtainen saavutus.” Mitalisijat jäivät tällä kertaa saavuttamatta, mutta arvokasta kisakokemusta karttui sitäkin enemmän.

sell2

Mamkin opiskelijat kehuivat erityisesti rentoa, yhteisöllistä ja kansainvälistä tunnelmaa kisoissa. Jonna tiivisti vielä kisojen jälkeen, että ”ilmapiiri kisoissa oli hyvä ja kannustava.” Kisojen järjestelyt sujuivat pääsääntöisesti hyvin: ruokaa sai useita kertoja päivässä, kuljetus majoituksen ja kisapaikkojen välillä oli järjestetty hyvin ja aikataulut eri lajeissa pitivät paikkansa.

Kilpailun ohella ehdittiin tutustumaan porukassa Tampereen kaupunkiin ja ravintoloihin sekä seuraamaan muiden kilpailijoiden suorituksia ja pelaamaan rennolla mielellä muitakin lajeja. Kaiken kaikkiaan kisamatkasta jäi opiskelijoille hyvät fiilikset ja erityisesti opiskelijat oppivat tuntemaan toisensa paremmin.
Joka tapauksessa kisat oli oikein mukavat. Pääsi tutustuu entistä paremmin omaan joukkueeseen, kun keskenään ei kaikki toisiamme tunnettu kauheen hyvin”, kertoi Eetu.

sell3

Opiskelijoiden kisavuosi jatkuu Suomessa vielä monissa lajeissa OSM-kisojen muodossa. Näistä lisätietoja löydät sivuilta www.oll.fi. SELL Student Gamesien tulokset löydät osoitteestawww.tut.fi/sell2016/ ja tunnelmia kuvien muodossa Instagramista #sellgames2016.

sell4

 

Mainokset

Istuminen tappaa? Yhteisöpedagogit ottivat selvää.

Kevään viimeisiä kouluviikkoja viedään ja koulutehtävät kasautuvat hartioille. Meneillään on osallisuus ja vaikuttaminen –opintojakso, jonka toteutuksessa meidän tehtävänämme on vaikuttaa johonkin.

Pomputamme itseämme luokassamme olevien jumppapallojen päällä, jotka ovat saapuneet uutuutena kahteen pääluokkaamme. Mihin haluaisimmekaan vaikuttaa..?  Vastaushan oli suoraan allamme! Jumppapallot, vaihtoehto koville penkeille. Jalostimme ideaa: opiskelijoiden hyvinvointi oppitunnin aikana. Ja eikun hommiin!

Tutkimustietoa istumisen vaikutuksista

Tutustuimme aihettamme koskevaan lähdekirjallisuuteen ja internetin tarjontaan. Se avasi näkökulmiamme ja tarjosi karua, mutta mielenkiintoista faktaa.

Liiallinen istuminen ei vain vahingoita ihmiskehoamme monialaisesti, vaan on suora linkki opiskelutulosten heikkenemiseen.Tutkimusten mukaan kahdeksan tunnin istuttu työpäivä nostaa kuolemanriskiä 15 prosenttia vähemmän istuviin verrattuna. Nykyisten suositusten mukaan tulisi välttää yli seitsemän tunnin yhtäjaksoista istumista.  Joko alkoi takapuolta puuduttamaan?

Hyvinvointikysely Mamkin opiskelijoille

Päätimme tehdä projektimme tueksi pienen hyvinvointikyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää opiskelijoidemme ajatuksia ja tietoja heidän hyvinvointiinsa liittyen. Haastattelimme 50 eri opiskelijaa, neljältä eri alalta. Vedimme kevyen taukojumpan ennen kyselylomakkeen täyttöä esimerkkinä istumisen tauottamisen keinoista. Positiivista tuloksista: ne vastasivat odotuksiamme. Negatiivista: ne vastasivat odotuksiamme.

Tulosten pääkohdat

  • Suurin osa vastanneista kärsii niska- ja hartiakivuista sekä väsymyksestä koulupäivän aikana.
  • Suurin osa vastanneista voisi kuvitella tekevänsä esimerkkimme kaltaisia taukojumppia koulupäivän aikana.
  • Suurin osa vastanneista viettäisi oppituntia mieluummin esimerkiksi jumppapallon päällä kuin kovalla penkillä.
  • Suurin osa vastanneista on kiinnostunut koulupäivän aikaisen hyvinvointinsa kehittämisestä.

Tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät arkipäivästään lähes 80 prosenttia istuen, seisten tai maaten. Kyselymme lopuksi vastaajien tuli arvioida oma päivittäinen istuminen sekä liikkuminen tunneissa. Tulosten mukaan

  • keskimääräinen liikkumisen määrä päivän aikana oli 1,85 tuntia
  • keskimääräinen istumisen määrä päivän aikana oli 7,21 tuntia

Täten istumisen osuus päivästä on 80% ja liikkumisen 20%.

Tavoitteeksi maamme paras?

Tuloksistamme on helppo päätellä, että opiskelijoiden hyvinvoinnissa olisi vieläkin parantamisen varaa, vaikka paljon on tehtykin. Voisimme olla maamme paras myös tässä asiassa.

Istumisen tauottaminen tai vaihtoehtoisen istumisen mahdollistaminen on pieni työ siihen nähden, miten iso vaikutus sillä voi olla. Varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa passiivisuuden vähentämiseen ollaan jo puututtu, mutta ongelma on todellinen myös ylemmillä koulutusasteilla.

Paremmat oppimistulokset, parempi ilmapiiri sekä parempi hyvinvointi – miksipä ei!?

Voimia kevään kiireisiin!

Iira, Laura ja Elisa

istuminen-tappaa-2

Millainen on käyttäjäystävällinen nettisivu mobiilissa?

Kevään aikana on avoimen AMK:n porukka yhdessä Xamkin (Mamk + Kyamk)viestintäpalvelujen kanssa pohtinut netin mobiilikäytön ulottuvuuksia. Xamkin uudet nettisivut aukaistaan kesällä, joten elementtien pitää olla valmiina tuotapikaa. Nykyisin nettisivuvierailuista jo suurin osa tehdään mobiililaitteen kautta, joko puhelimella tai tabletilla. On tarkkaan mietittävä, miten pienellä näytöllä operoitaessa saadaan tarvittavat asiat esille selkeästi ja yksinkertaisesti, unohtamatta visuaalisesti miellyttävää ilmettä. Mitkä ovat asiakkaan kannalta oleellisimmat sisällöt? Paljonko yksittäisiä sivuja tarvitaan? Millainen on yksittäisen laatikon sivupohja, sisältääkö se kuvia, tekstiä tai videon?

image2

Uusissa sivuissa on uudenlainen logiikka. Sivuston selailun tukirankana ei ole enää hierarkkinen navigointivalikko, vaan sivuilla liikutaan ”laatikoiden” välillä, yksittäisten laatikoiden muodostaessa aina yhden asian. Nettisivut suunnitellaan mahdollisimman pitkälle selain- ja päätelaiteriippumattomaksi. Se tarkoittaa, että sivut skaalautuvat automaattisesti käyttäjän päätelaitteen mukaan, ja että esimerkiksi mobiilikäyttöä hankaloittavia ohjelmia (mm. Flash) ei käytetä.

Mitä toiminnallisuuksia mobiilikäyttäjä tarvitsee?

Avoimen AMK:n osalta ollaan erityiskysymysten äärellä: miten kymmenistä koulutuksista koostuva koulutustarjonta (eli nk. koulutuskalenteri) on ”järkevintä” esittää pienellä näytöllä? Pitäisikö koulutukset jaotella aihepiireihin? Se olisi visuaalisesti kiva. Ongelmaksi muodostuu, että pelkästään terveysalan koulutustarjontaa on paljon, puhelimen pienellä näytöllä alaspäin vieritettävää olisi pitkän matkaa. Vaadittaisiin siis hakutoiminto tietyin hakukriteerein, mutta se on hankala etenkin puhelinkäytössä – pieni alasvetovalikkonuoli, mutta iso etusormi!

Millaista tekstiä uudelle sivustolle?

Mahdollisimman vähän, yksinkertaistettua ja tiivistä! Virallisen ja kankean kuuloisen tekstin ja termien sijaan halutaan kirjoittaa asiallista, mutta rentoa tarinaa. Esimerkiksi sen sijaan, että laatikon otsikossa kysyttäisiin Oletko kiinnostunut täydennyskoulutuksesta? voidaan kysyäkin, että Aiotko tehdä samoja hommia loppuikäsi? Kuulostaa jo paremmalta!

Mitä haluamme ylipäätään kertoa avoimen AMK:n osiossa? Opintotarjontamme on tietenkin pääasia, mutta mitä muuta? Ajankohtaisia asioita? Opiskelijoiden tarinoita? Tietoa opiskelusta avoimessa AMK:ssa? Entä upotetaanko Facebook sivupohjaan? Tarvitaanko chat-palvelua?…

Kuvat

Kuvat ovat aina tärkeitä kaikenlaisissa markkinoinnissa, mutta myös nettisivuilla niitä tarvitaan. Ihmisiä esittävät kuvat ovat aina hyviä, jos niissä ei patsastella. Ihminen kun on kiinnostunut siitä, miltä toinen ihminen näyttää. Muussa kuin koulutusmarkkinoinnissa on huomattu, että pörröiset eläimet, lähinnä kissat ja koirat, vetoavat ihmisiin. Muistanette Osuuspankin kultaisen noutajan pennun?

Millainen sitten on hyvä kuva? Enää ei ole niin tärkeää, että kuva on aina viimeiseen asti huolellisesti mietitty, kohde aseteltu, sopivasti zoomattu ja valaistu. Joskus käsivaralla otettu ”huitaisu” voi olla ihan yhtä hyvä ja tilanteeseen sopiva.

Mamk käyttää paljon kuvia, osa niistä valitaan kansainvälisestä kuvapankista, osa on ammattivalokuvaajan Mamkissa ottamia ja myös opiskelijoiden tai henkilökunnan itse ottamia kuvia käytetään. Kaikille kuville täytyy olla käyttölupa.

Hyvää kannattaa odottaa! Näillä näkymin kesäkuussa 2016 nettisivumme ovat entistä ystävällisemmät 🙂

~ María del Mar Márquez, avoimen AMK:n suunnittelija ~

 

 

 

 

 

Mamkin talotekniikan projektitoimistossa tehdään työtä alueen yrityksille

Alla oleva artikkeli on julkaistu Toolilainen-lehden numerossa 1/2016.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kahden syksyn ajan toiminut talotekniikan projektitoimisto, jossa työskentelevät kolmannen vuoden talotekniikan opiskelijat. Opiskelijat työskentelevät alueella toimivien yritysten projekteissa suorittaen samalla opintojaan.

Talotekniikan projektitoimiston suunnittelu alkoi vuoden 2014 alussa. Toiminnalle asetettiin tavoitteeksi tuottaa hyötyä alueen yrityksille, saada aikaan opiskelijoille ainutlaatuista osaamista ja toimivia työelämäverkostoja, kehittää tiimiopettajuutta ja tuottaa tki-opintopisteitä. Suunnittelussa oli mukana kaksi talotekniikan lehtoria sekä matematiikan lehtori. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda toimintamalli, joka on mahdollisimman lähellä oikeaa työelämää.

Suunnittelu lähti liikkeelle siitä, että päätettiin, mitkä opinnot opiskelijat suorittavat kokonaisuudessa. Ensimmäisessä kokeilussa opiskelijat suorittivat työelämäprojektien kautta 11 op, joihin sisältyi Projektiosaamisen, Talous- ja tilastomatematiikan sekä ammattietiikan opintojaksot. Toisena toimintavuotena kokonaisuutta laajennettiin 16 opintopisteeseen ja mukaan otettiin Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso. Koska kokonaisuuden haluttiin vastaavan mahdollisimman hyvin todellista työelämää, tuli toiminnalle löytää myös toimistomaiset tilat, joissa oli mahdollista työskennellä reilu 40 opiskelijaa yli kymmenessä projektiryhmässä. Sopivat tilat löytyivät Mamkin kampukselta ja ne varusteltiin toimintaan soveltuviksi.

Projektityöskentelyä avotoimistossa, jossa tunnelma on tiivis, jos kaikki ovat toimistolla, eivätkä kentällä suorittamassa mittauksia.

Ensimmäisenä vuotena toiminnassa oli mukana 42 ja toisena vuotena 33 opiskelijaa. Opiskelijoista muodostettiin kolmen hengen projektiryhmiä. Yritysten edustajat kävivät esittelemässä projektiensa aiheet ja jokainen opiskelija haki häntä eniten kiinnostavaan projektiin. Hakijat haastateltiin ja haastatteluiden pohjalta muodostetiin projektiryhmät. Projekti aloitettiin kirjallisuusselvityksen tekemisellä. Tämän jälkeen ryhmät tekivät projektisuunnitelman, jonka pohjalta lähtivät toteuttamaan projektiaan. Projektiryhmät työskentelivät projekteissaan koko syyslukukauden ajan kolmena päivänä viikossa. Projektin tulokset ja johtopäätökset kasattiin projektiraporttiin ja lisäksi tulokset esiteltiin erillisessä seminaarissa.

 

Opiskelijat hallintotehtävien kimpussa.

Toisessa toteutuksessa, jossa oli mukana myös Työorganisaatioiden toiminta ja johtaminen –opintojakso, opiskelijat toimivat lisäksi erilaisissa organisaation hallintotehtävissä projektin toteutuksen lisäksi. Näitä olivat muun muassa henkilöstö- ja taloushallintoon, kehittämiseen, projektijohtamiseen sekä markkinointiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Matematiikan opetus pyrittiin yhdistämään projektien toteutukseen ja se onnistuikin hyvin projekteissa, joissa käsiteltiin suurta määrää mittaustuloksia tai laskettiin takaisinmaksuaikoja tai tarkasteltiin investointien kannattavuutta. Matematiikassa pidettiin myös ns. perinteisiä tunteja.

Talotekniikan projektitoimistossa on ollut mukana useita alalla toimivia eteläsavolaisia yrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Mukana on ollut esimerkiksi urakoitsijoita, isännöitsijätoimistoja, laitevalmistajia sekä kuntien kiinteistöistä vastaavia tahoja. Projektien aiheet ovat liittyneet mm. sisäilmasto-olosuhteiden selvittämiseen taloyhtiöissä sekä julkisissa rakennuksissa, energiatehokkaiden LVI-ratkaisujen kartoittamiseen, laboratorioympäristöjen kehittämiseen, tuotteiden takaisinmaksuaikojen laskemiseen sekä esimerkiksi kotimaan ja ulkomaan markkinaselvityksiin.

Ilmanvaihdon mittaukset käynnissä.

Toiminnasta saatu palaute on kannustanut jatkamaan ja kehittämään toimintaa edelleen. Opiskelijat ovat kuvanneet toimintaa mielekkääksi, koska pääsevät tekemään asioita käytännössä ja osittain oman aikataulun mukaisesti. Erityisen motivoivaksi koetaan se, että projektit tulevat suoraan työelämästä ja niiden tuloksista on oikeasti yrityksille hyötyä. Mukana olevat yritykset taas kokevat, että opiskelijoiden tekemä työ on tärkeää ja yritykset ovat saaneet projektien tuotoksena käyttökelpoisia tuloksia omaan toimintaansa.

Viime syksyn tulosten myötä usea taloyhtiö sai tärkeää tietoa kiinteistöjensä ilmanvaihdon toimivuudesta sekä asuntojen lämpöolosuhteista. Opiskelijoiden tekemien mittausten perusteella löytyi muutama asunto, jossa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan ja tulosten perusteella asunto-osakeyhtiö ryhtyi tarvittaviin toimiin asian korjaamiseksi. Myös useista julkisista kiinteistöistä saatiin tärkeää tietoa sisäilmasto-olosuhteiden nykytilasta. Projektien tuloksena syntyi myös ehdotus ilmanvaihtolaboratorion testihuoneen toteutuksesta ja eräs laitevalmistaja sai tietoa kehittämänsä laitteen takaisinmaksuajoista erilaisissa käyttökohteissa.

Sekä opiskelijoille että yrityksille on tärkeää luoda kontakteja puolin ja toisin. Projektitoimistossa työskennellessään opiskelijat voivat vakuuttaa toimeksiantajayrityksen osaamisestaan ja tätä kautta on auennut harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Yritykset kokevat tärkeäksi sen, että ovat mukana oppilaitoksen toiminnassa ja siten pääsevät jo opintojen aikana työskentelemään tulevien alan ammattilaisten kanssa. Opettajan näkökulmasta toiminta on myös erittäin antoisaa. Projektien aiheet liittyvät kulloinkin ajankohtaisiin aiheisiin, jolloin osaaminen kasvaa kaikilla osapuolilla ja syntyy runsaasti uusia kontakteja.

Projektitoimiston toimintaa kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon sekä opiskelijoilta että yrityksiltä tuleva palaute. Toiminta muuttuu myös opetussuunnitelmissa tapahtuvien muutosten myötä. Jatkossa Mamkin talotekniikan opiskelijat pääsevät osallistumaan projektitoimiston toimintaan kahdesti opintojensa aikana. Ensimmäisen kerran opiskelijat osallistuvat toimintaan toisen vuoden keväällä, jolloin keskitytään enemmän projektin toteutukseen ja hallintaan projektien aiheiden liittyessä pääsääntöisesti sisäilmastoasioihin. Toisen kerran opiskelijat osallistuvat projektitoimiston toimintaan syventävässä osiossa neljännen vuoden syksyllä. Tällöin projektien aiheet ovat haastavampia, sillä opiskelijoille on jo laajempi osaaminen käytettävissään.

Opettajan näkökulmasta tämän kaltainen toiminta on intensiivistä, joskin mukavaa vaihtelua ns. perinteiselle luokkaopetukselle. Ennen toiminnan aloitusta tehtävää on paljon liittyen muun muassa yritysten kanssa käytäviin keskusteluihin projektien aiheista. Projektitoimiston toiminnan aikana työ painottuu opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kirjallisen aineiston arviointiin. Useamman opettajan tiimityöskentely on antoisaa. Kokonaisuuden suunnitteluun sekä toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan mukaan useita erilaisia näkökulmia. Ja onhan yhdessä tekeminen toki huomattavasti mukavampaa kuin yksin puurtaminen!

 Kirjoittajat:

Johanna Arola, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Taru Potinkara, talotekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö, Mamk

Anna-Maija Ojapelto, lehtori (matematiikka), Mamk

Vaihto-opintoja Atlantin toisella puolella

Täällä kirjoittelee Anniina, kolmannen vuoden business management -opiskelija. Viime syksyn olin Avoimen AMK:n harjoittelijana Mikkelissä ja kirjoittelin tänne blogiin Avoimen AMK:n koulutuksista. Tämän kevään opiskelen palmujen alla Pensacolassa, Floridassa. Pensacola sijaitsee Floridassa lähellä Alabaman osavaltiota, Miamiin täältä on noin 11 tunnin ajomatka. Pensacolassa asustaa noin 50 000 asukasta, eli aika samaa kokoluokkaa kuin Mikkeli.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pensacolan ranta

Tähän mennessä kokemus on ollut hieno ja odotan innolla mitä kevät tuo tullessaan. Helmikuussa pääsin piipahtamaan New Yorkissa, jossa tapasin ystäväni kotoa. Oli hienoa nähdä Central Park, Brooklyn Bridge, Vapauden patsas ja muut nähtävyydet, jotka ovat tuttuja tv-sarjoista ja elokuvista. Viime viikolla varasin lennot San Franciscoon viikonloppureissulle huhtikuulle ja lukukauden jälkeen on suunnitelmissa käydä ainakin Miamissa. Kun on matkustanut toiselle puolelle maailmaa, niin haluaa samalla reissulla nähdä mahdollisimman paljon!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Opiskelu on erilaista täällä verrattuna koti-Suomeen. Tunnit ovat interaktiivisempia täällä, tunneilla keskustellaan ja kommentoidaan. Opettajat ovat myös hyvin esiintymisvalppaita ja mielestäni opettavat käsitteet erittäin hyvin ja selkeästi. Aktiivisesta läsnäolosta luennoilla saa myös plussaa arvosanaan.

Kokeet ovat ihan eri maailma verrattuna Suomeen tai muuhun Eurooppaan, suurin osa kokeista on monivalintatestejä. Monivalintakokeissa sinun ei tarvitse kuin tunnistaa oikea käsite väärien vaihtoehtojen joukosta. Se on mielestäni paljon helpompaa verrattuna kokeisiin, missä on avoimia kysymyksiä ja missä pitää tarkasti muistaa käsitteet ja niiden merkitykset.

Jokaisella kurssilla käytetään läheisesti apuna kirjaa ja opettajat tiivistävät kirjan tärkeimmät kohdat powerpoint-esitykseksi, jonka sitten esittävät opiskelijoille. Monet opettajat ovat hyvin kiinnostuneita aiheestaan ja sen huomaa luennoilla. Luennoilla on helppo keskittyä aiheeseen ja pysyä mukana. Luennot on rakennettu mielenkiintoisiksi ja yleensä tunneilla on hauskaa. Opiskelu ei ole aina niin vakavaa.

Kursseilla on paljon tehtäviä ja esseitä. Verrattuna Suomeen, on enemmän tekemistä koulun kanssa. Jos on tehnyt tehtävän, saa yleensä täydet pisteet siitä.

Opiskelu täällä maksaa paikallisille ja sen huomaa, kukaan ei yleensä puhu tunneilla vaan kaikki opiskelijat keskittyvät luentoon. Opiskelu on melko kallista täällä, lukukausimaksut vaihtelevat yliopiston mukaan. Lukuvuosi Harvardin yliopistossa vaatii varmasti ison rahapussin. Opetuksen taso vaihtelee paljon eri kouluissa.

Olen huomannut, että työpaikat ja harjoittelupaikat vaativat opiskelijoilta tai valmistuneilta tiettyä keskiarvoa. Koulumenestyksellä on suuri arvo työpaikan saamisessa. Tämä tuntuu hyvin kummalliselta verrattuna Suomeen, jossa koulutusta arvostetaan eikä arvosanoja katsota niin tarkkaan.

Täällä olen oppinut arvostamaan suomalaista koulujärjestelmää ja että kaikilla on mahdollisuus opiskella. Koska opiskelu on maksullista täällä, monella opiskelijalla on lainaa ja suurin osa työskentelee koulun ohella. Kaikilla ei ole edes varaa opiskella.

IMG-20160207-WA0000

Rockefeller Centerin huipulta

Amerikkalainen kulttuuri vs. suomalainen kulttuuri

Ensimmäinen asia, minkä tänne tullessa huomasin, oli ystävälliset ihmiset. Täällä on ok jutella tuntemattomille ja small talkia harrastetaan paljon. Siihen on kuitenkin helppo sopeutua ja se tuntuukin jo hyvin luontevalta. Ystävällisyys on osa eteläistä kulttuuria ja mitä pohjoisemmaksi mennään, niin ihmiset alkaa vaikuttaa enemmän eurooppalaisimmalta eli ei niin ystävällisiltä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Cental Park

Kun lähtee toiselle puolelle maailmaa yksin, se opettaa paljon myös omasta kulttuurista. Olen huomannut, että amerikkalaiset näkevät asiat positiivisemmin kun taas suomalaisilla on tapana etsiä heikkoudet asiasta kuin asiasta. Suomalaiset vaan tykkäävät valittaa asioista.

Täällä joka paikkaan mennään autolla. Kaupat ja liikkeet ovat hajallaan ympäri kaupunkia ja välimatkat ovat pitkiä. Kävelykatuja ei välttämättä ole joka paikassa. Julkinen liikenne ei ole läheskään samaa tasoa kuin Suomessa. Ilman omaa autoa on hieman hankala liikkua. Onneksi on kuitenkin uber ja taksi sekä ystäviä, joilla on auto.

Kaiken kaikkiaan kannustan kaikkia lähtemään vaihtoon: se opettaa paljon itsestäsi, omasta kulttuurista, kohdemaan kulttuurista ja elämästä ylipäätään. En kadu hetkeäkään valintaani lähteä, vaikka viisuminhakuvaiheessa meinasi hermot mennä kerran jos toisenkin. Uskon, että kymmenen vuoden päästä muistelen kaihoisasti näitä aikoja. Tästä tulee unohtumaton kokemus ja olen iloinen, että sain tämän mahdollisuuden.

DCIM100GOPROGOPR0693.

Times Square

Terveisiä Avoimen AMK:n ja Mamkin väelle! Kuvina New Yorkin reissukuvia ja Pensacolan rantaa.

-Anniina

Avoimen AMK:n maskotti Oiva esittäytyy

MaskottiOIVA

Mamkin Avoimen AMK:n maskottileijona on nimetty Oivaksi. Oiva seikkailee mukana blogiteksteissä ja edustaa Avointa AMK:ta. Oiva ilahduttaa Avoimen AMK:n toimistolla säihkyvillä silmillään ja iloisella hymyllään.

Oiva tiivistää Avoimen AMK:n idean: oiva mahdollisuus. Oiva on pieni, hymyilevä, mutta vahva leijona!

Seuraa Oivan matkaa blogissa ja tule moikkaa leijonaa toimistolle!

Matkalla ohjelmoinnin mestariksi

Verkkosivuston toteutus – verkkokoulutuksessa tutustutaan ohjelmoinnin saloihin. Oppaana verkkosivustojen anatomian maailmaan toimii Miia Liukkonen. Koulutuksessa perehdytään html-merkkikieleen ja css-tyyliohjekieleen. Verkkosivuston toteutusta harjoitellaan tehtävien parissa, joihin on Moodlessa tarjolla avuksi tutoriaalit ja kattavat ohjeet. Tehtävät on rakennettu Moodleen pelin omaisesti: suoritettuasi yhden tehtävän voit edetä seuraavaan. Tehtävät vaikeutuvat kurssin myötä. Verkkosivuston toteuttaminen –koulutus ei ole tylsää koodien kirjoittamista, vaan tehtävissä pääsee luomaan mm. hienoja sisältöelementtejä sivuille.

Verkkokurssin voi suorittaa omaan tahtiin, mutta apu on lähettyvillä tarvittaessa. Yksin ei tarvitse seilata ohjelmoinnin vesillä: Miia auttaa tarvittaessa. Koulutus sopii kaikille, joilla on kiinnostusta verkkosivujen tekoa kohtaan. Koulutuksesta saa perustan verkkosivuston toteuttamiseen ja siitä voi jatkaa ohjelmointiin. Verkkosivuston toteutus –koulutus on heille, jotka haluavat osata julkaista verkkosivun ja ymmärtää perusteet verkkosivuston rakentamisessa. Verkkosivun rakentamisessa tarvitaan ongelmanratkaisukykyä. Verkkosivuston toteutus ei ole varsinaisesti vielä ohjelmointia, mutta antaa hyvät perusteet jatkaa eteenpäin ohjelmoinnin maailmaan.

Verkkosivuelementeissä korostuu vuorovaikutteisuus ja interaktiivisuus. Lopputyönä koulutuksessa toteutetaan oma verkkosivusto. Apuna tarvitsee vain tekstieditorin. Perustaitona koulutukseen vaaditaan tietokoneen peruskäyttötaidot sekä englannin kielen luetun ymmärtämistaito. Koulutus on pohja verkkosivuston kehittäjille ja auttaa ymmärtämään kokonaisuutta sivuston luomisessa.

Ennätysmäisen nopeasti koulutuksen suorittanut Tiina kannustaa mukaan koulutukseen

etusivu

Koulutus pyörii Mamkin avoimen AMK:n koulutustarjonnassa non-stoppina ja sen kokonaiskesto on n. 5 kk. Nopeamminkin koulutuksen voi suorittaa, kuten Tiina suorittaessaan koulutuksen ennätysmaisen nopeasti vain yhdessä kuukaudessa, työn ohella.

Tiina lähti mukaan koulutukseen, koska hän on aina ollut kiinnostunut nettisivujen teosta ja hän on aikoinaan tehnyt sivuja koiristaan ilmaisille nettisivupohjille. Hänestä on myös kiva opiskella ja kehittää itseään. – Innostuksen lähteä mukaan verkkosivuston toteutukseen oli aikaisempi kurssi grafiikan tuottaminen, mikä oli myös Miia Liukkosen vetämä, Tiina kertoo, – Miia on hyvä opettaja, oli helppo lähteä mukaan uudelleen hänen vetämälle kurssille, Tiina jatkaa. Verkkosivuston toteuttamisen parissa Tiina vietti viikonloppuja siihen pisteeseen asti, että perhe alkoi hermostua, kun hän istui jatkuvasti koneen ääressä. ”Välillä viikonloput menivät täysin koodien omassa maailmassa, niitä näkyi unessa ja ajatukset pyöri niiden ympärillä miltei koko ajan”, Tiina kertoo huvittuneena.

r1

Lopputehtävänä koulutuksessa oli toteuttaa oma verkkosivusto. Tiina teki sivuston tyttärensä koirasta ja sivulla seikkailee myös muut perheen lemmikit. Sivustolla voi mm. jättää viestin Rufus-koiralle.

Tiina kertoo, että html-merkkikieli on kieli muiden joukossa, voisi verrata vaikka espanjan tai saksan kieleen. Verkkosivuston toteutus-koulutusta hän suosittelee kelle tahansa.

”Esimerkiksi yrittäjille tai pienille seuroille koulutus voi olla hyödyllinen, koska siinä voi rakentaa nettisivut ja ymmärtää logiikkaa niiden takana. Jos miettii, että kannattaisiko tehdä omat nettisivut, niin kannattaa lähteä kurssille mukaan”, Tiina kannustaa.

r2

Tiina oli kiinnostunut aiheesta ja koulutus eteni vauhdilla. Koulutuksen Moodle-alustaa, Tiina vertaa joulukalenteriin: ”Kun olet tehnyt yhden tehtävän, aukeaa seuraava luukku. Moodlesta löytyy myös tietoa sopivassa suhteessa. Innostuin hakemaan tietoa myös muista lähteistä.” Tiina ei juuri turvautunut Miian apuun, vaan pärjäsi omillaan suurimmaksi osaksi. Tiinan toive Miialle olisi 2. osa koulutuksesta. -Seuraava askel ohjelmoinnin tiellä olisi PHP–ohjelmoinnin koulutus, johon harkitsen osallistuvani.

Jos verkkosivustojen maailma ja koodaus kiinnostaa myös sinua, tutustu seuraaviin koulutuksiin:

Verkkosivuston toteutus, 5 op

Grafiikan tuottaminen, 5 op

PHP-ohjelmointi, 5 op

C#-ohjelmoinnin peruskurssi, 5 op

Kesälukukaudella englanninkielinen koulutus: Java programming, 5 cr